Taloyhtiön merkittävin hoitokuluerä tarjoaa myös mahdollisuuden säästöön

On järkevää herätellä keskustelua kustannusten kasvamisesta sekä energiankulutuksesta. Se, mikä ei ole järkevää on, että syöksyy päätä pahkaa toimiin, jotka mahdollisesti tekevät energian käytöstä tehokasta. Kuten talonrakentamisessa, myös tässä asiassa tulee tutkia lähtötilanne riittävän huolellisesti.

Kannattaa lähteä liikkeelle selvittämällä, mikä on kiinteistön tekninen kunto sekä energiankulutuksen lähtötaso. Seurantaa tulee lisäksi tarkastella riittävän pitkältä ajanjaksolta, jotta mahdolliset kulutuksen poikkeamat havaitaan ja saadaan selville.

Tehokas energiankäyttö ei tarkoita pelkästään rahallista säästöä, vaan se myös parantaa viihtyvyyttä. Olosuhteisiin ja niiden ohjaukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Asuintiloja tarkasteltaessa voidaan käyttää esimerkkiä tavallisesta päivästä: jotta arki sujuu, kannattaa asuntojen lämpötilat valita suositusten mukaan siten, että ihmisten virkeystaso säilyy hyvällä tasolla koko päivän ja mahdollistaa hyvän sekä terveellisen unen yön koittaessa.

Mitä on kaukolämpö?

Kaukolämmöllä varustettuja kerrostaloja löytyy moneltakin paikkakunnalta. Mutta kuinka moni kaukolämpöä käyttävien taloyhtiöiden päättäjistä on perillä lämmitysosaamisessa? Tiedätkö itse, miten kaukolämpö toimii?

Kaukolämpö antaa jo nimessään ymmärtää, että lämpö tuotetaan toisaalla ja siirretään käytettäväksi kiinteistöihin. Kaukolämmössä lämpöenergia kuljetetaan energialaitokselta taloyhtiöön kuuman veden muodossa. Tästä kuumasta vedestä otetaan lämpöenergia talteen itse asiassa kahteen eri käyttötarkoitukseen: patteriverkostossa kiertävälle lämmitysvedelle sekä kylmälle käyttövedelle. Kaukolämpövesi itsessään ei siis kierrä taloyhtiön patteriverkostoa läpi, vaan päätyy lämmönjakokeskukseen. Viilentynyt vesi palaa takaisin energialaitokselle.

Mitä kaukolämpö edellyttää?

Lyhyesti: lämmönjakokeskuksen. Lämmönjakokeskus sen sijaan koostuu useista laitteista, joista osan toiminta on energiayhtiön vastuulla, osan taloyhtiön hoidettavana. Käsittelemme tässä niistä muutamaa. Lämmönjakolaitteista löydät lisätietoa esimerkiksi Wattisen Lämmityksen ABC -oppaasta.

Jotta putkistossa liikkuvan veden paine saadaan tietää, löytyy painemittarit sekä meno- että paluupuolelta. Näiden lisäksi menopuolelta löytyy myös lämpömittari.

Lämmönjakohuoneessa olevien laitteiden vikaantumisen estämiseksi epäpuhtauksien vuoksi, löytyy energialaitokselta saapuvasta putkesta lianerotin eli mutasihti. Sihdin tarkoituksena on siis kaapata menovedessä mahdollisesti olevat isommat roskat kuten hiekka tai irtokivet, joita on saattanut saneeraustöiden vuoksi päätyä veteen.

Lämmönvaihdinten tehtävänä on siirtää kaukolämpövedestä saatava lämpö lämmittämään asuntoja. Lämpö siirtyy taloyhtiön suljetun patteriverkoston veteen sekä käyttöveteen.

No mistä sitten tiedetään, paljonko taloyhtiö kuluttaa energiaa? Tähän antaa vastauksen paluuputkessa sijaitseva energialaitokselle kuuluva energiamittari. Mittarin tehtävänä on mitata käytetyn energian määrä eli paljonko kuumasta kaukolämpöenergiasta on luovutettu kiinteistön tarpeisiin ennen kuin se palaa takaisin voimalaitokselle. Mittarin mittaama lämpötilaero meno- ja paluuveden välillä toimii laskutusperusteena.

Säätökeskukseen on asetettu niin kutsuttu säätökäyrä, joka antaa lämmitykselle raamit sen mukaan mitä ulkona on lämmintä. Esimerkiksi mitä kylmempi ilma on ulkona, sitä kuumempaa vettä lämmitysverkkoon tuodaan. Kun säätökäyrä on saatu optimaaliseksi, vastaa se juuri kyseisen rakennuksen ominaista lämmönkulutusta eri ulkolämpötiloilla.

Vian ilmaantuessa

Toisinaan käy niin, että säädöistä huolimatta lämpö ei vain riitä. Silloin on syytä tarkistaa onko vika patteriverkostossa, lämpimän käyttöveden verkossa tai jopa molemmissa. Kiinteistön kylmetessä kannattaa ensimmäisenä testata tuleeko hanasta lämmintä vettä – tämä auttaa selvittämään, että onko vika molemmissa osissa vai vain toisessa. Mikäli vika ilmenee molemmilla puolilla, sekä patteriverkostossa että lämpimän käyttöveden verkossa, vian aiheuttaja löytyy todennäköisesti kaukolämpöverkosta. Jos taas vika selvästi rajoittuu toiseen, ongelman aiheuttajana voi olla esimerkiksi komponentti tai jokin lämmitysverkoston osa.

Mahdollisista vikatilanteista löytyy hyvä esimerkkilistaus Wattisen Lämmityksen ABC -oppaasta.

Lämmitys tasapainoon

Lämmitysverkoston perussäädöstä puhutaan myös nimellä lämmitysverkoston tasapainotus. Tämä tarkoittaa sitä, että lämmityspattereissa kiertää juuri oikea määrä vettä ja että huonelämpötilat ovat tasaisia sekä eri huoneissa että eri huoneistoissa. Perussäätö tulisi tehdä noin 10 vuoden välein tai mikäli edellisen säädön jälkeen on taloyhtiössä toteutettu julkisivu- tai ikkunaremontti.

Mitä sitten epätasapainossa oleva lämmitysverkosto aiheuttaa? Tällaisissa tilanteissa rakennuksen lämmitys tapahtuu kylmimmän huoneiston mukaan – osassa huoneistoja siis paahdutaan etelän helteiden kaltaisissa olosuhteissa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tuuletuksen määrä lisääntyy kuumissa huoneistoissa ja lämmitysenergiaa menee hukkaan.

Näin toimii termostaatti

Peruslämpötilaa säätelee tasapainossa oleva lämmitysverkosto. Patterin termostaatti onkin tarkoitettu lähinnä lämpötilan hienosäätöön. Termostaatti itsessään sulkee patteriventtiilin silloin kun aurinko, ihmiset, valaistus ynnä muu vastaava tuottaa asuntoon lisälämpöä – näin estetään tarpeeton lämmitys.

Kurkista vinkit termostaatin säätöön – mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Wattisen Lämmityksen ABC -opas kertoo.

Tunnetko suosituslämpötilat?

Jokainen toki arvioi itse sen, mikä lämpötila tuntuu itselle mieluisalta. On kuitenkin olemassa niin kutsutut suosituslämpötilat, jotka auttavat ylläpitämään vireystilaa ja sisäilman hyvää laatua. Esimerkiksi Motiva suosittelee oleskelutiloihin 20-22 °C lämpötilaa ja makuuhuoneisiin vastaavasti hieman viileämpää 18-20 °C. Voit helposti haastaa itsesi ja testata voisiko huoneiston lämpötilaa laskea hieman – laske lämpötilaa esimerkiksi asteella ja testaa miltä se tuntuu parin viikon ajan.

Miten lämmityskuluihin voi vaikuttaa?

Kuten jo aiemmin todettiin, tapahtuu laskutus energiamittarin osoittaman kulutuksen perusteella. Laskutukseen toki liittyy myös perusmaksu eli virtausmaksu, joka perustuu kiinteistön kovimman energiakulutuksen aikana syntyneisiin piikkeihin.

Mitä sitten ovat nämä piikit? Näillä piikeillä tarkoitetaan hetkiä, jotka poikkeavat tasaisesta peruskulutuksesta. Esimerkkinä piikistä voidaan ajatella vaikka aamua, jolloin useat asukkaat aloittavat aamunsa käymällä lämpimässä suihkussa. Jos samalla ulkona paukkuu kipakka pakkanen ja energiaa kuluu myös kodin lämmitykseen, on meillä käsillä energian kysyntäpiikki.

Kaukolämmön perusmaksu määräytyy sen perusteella, paljonko lämmityskapasiteettia joudutaan varaamaan silloin, kun kysyntä on suurinta. Tällainen malli antaa taloyhtiöille mahdollisuuden tehdä selvää säästöä. Mikäli kulutushuiput saadaan tasoitettua, pienenevät koko vuoden perusmaksut samalla.

Mitä taloyhtiön kannattaa tehdä, on selvittää milloin taloyhtiössä syntyy käyttöveden suhteen suurimmat kysyntäpiikit. Jos tilojen lämmitystä voidaan ajoittaa eri aikaan suhteessa lämpimän käyttöveden kysynnän kanssa, voidaan saavuttaa peruste alentaa kaukolämmön perusmaksua ja siten myös kaukolämpölaskua.