• Etusivu
  • Remontti

Turvajärjestelmät suojaavat vahingoilta

Rakentajan toimitus
Julkaistu 05.07.2012Päivitetty 02.01.2013
20127_31414.jpg

Turvajärjestelmillä valvotaan kiinteistöä ja suojataan ihmisiä.

Kiinteistön turvajärjestelmistä on hyötyä vain silloin, kun ne ovat käytössä jo ennen vahingon sattumista. Niillä voidaan valvoa kulkua kiinteistössä, suojata omaisuutta, estää henkilövahinkoja sekä ehkäistä tulipaloja ja vesivahinkoja, kohentaa sähköturvallisuutta ja parantaa tietosuojaa. Lisäksi monet vakuutusyhtiöt myöntävät alennuksia hyvin suojatun kiinteistön vakuutusmaksuista.

Asuntojen turvallisuutta voidaan lisätä rakenteellisten ratkaisujen lisäksi elektronisilla turvajärjestelmillä. Asuintalojen turvallista käyttöä edistäviä sähköisiä ratkaisuja ovat muun muassa:
– ovipuhelin ja videovalvontajärjestelmä
– rikosilmoitinjärjestelmä, josta hälytys voidaan välittää esim. vartiointiliikkeeseen
– paikalliset, huonekohtaiset palovaroittimet tai palovaroitinjärjestelmät
– kosteusvahdit ja kosteuden valvontajärjestelmät

Lisätietoa turvajärjestelmistä

Ovipuhelin ja rikosilmoitin

Ovipuhelimen ansiosta tuntematonta henkilöä ei tarvitse koskaan päästää sisälle. Usein ovipuhelimissa on videokamera ja liiketunnistin ohjauspainikkeiden ja ovikaiuttimen lisäksi. Kamera välittää tarkan kuvan myös hämärässä, kun kameramoduulissa on infrapunalamppu. Lisätietoja kotiisi soveltuvista turvajärjestelmistä saat asiantuntevasta sähköliikkeestä

Asuinkiinteistöjä valvovat älykkäät turvajärjestelmät voivat olla joko langallisia tai langattomia. Rikostilanteessa turvajärjestelmän keskusyksikkö voi ottaa yhteyttä etukäteen ohjelmoituihin puhelinnumeroihin. Pisimmälle kehitetyt turvajärjestelmät on varustettu puhesyntetisaattorilla, joten ne voivat kertoa selkokielisesti hälytyksen syyn. Hälytyksen voi ohjata esimerkiksi naapureille, perheenjäsenen tai tuttavan matkapuhelimeen tai vartiointiliikkeeseen.

Palovaroitin ja kosteusvahti

Palovaroitinjärjestelmä koostuu yksittäisistä varoittimista tai niiden ryhmistä. Yksinkertaisin palovaroitin on huonetilaan asennettava paristokäyttöinen hälytin, joka tunnistaa savun ja lähettää äänimerkin. Nykyisin uusissa rakennuksissa palovaroitin on määräysten mukaan kytkettävä aina verkkovirtaan, jolloin ei tarvitse huolehtia pariston vaihtamisesta.

Palovaroitinjärjestelmässä yksittäisen palovaroittimen toiminta aiheuttaa hälytyksen keskusyksikköön ja tarvittaessa myös muihin palovaroittimiin. Palovaroittimen avulla voidaan välttää palon aiheuttamat mahdolliset henkilövahingot ja varmistaa sammutustyön nopea käynnistyminen.

Suuri osa kalleimmista vesivahingoista syntyy, kun vesijohtovesi vuotaa hitaasti mutta pitkän ajan kuluessa rakenteisiin vioittuneesta vesijohdosta tai kodinkoneesta. Nämä vahingot vaurioittavat rakennusta laajasti ja monella tapaa. Vahinkojen torjumiseksi on kehitetty erilaisia kosteudenvalvontajärjestelmiä, joiden avulla voidaan havaita suurin osa rakennuksen vesijohtojärjestelmän vuodoista jo aikaisessa vaiheessa.

Lähde: STK

Lisätietoa sähköistyksestä

20127_31415.jpg
Remontti
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

20174_48932.jpg
Huomautuksen antaminen taloyhtiössä?
Taloyhtiössämme vuokralaisena (ei siis osakkeenomistaja) asuva henkilö on pitänyt ajoittain useitakin vuorokausia yhteen mittaan ikkunaa raollaan myös pakkasella. Hänen kanssaan on keskusteltu asiasta muutama kerta (taloyhtiön hallitus) ja isännöitsijä on viimeisen puolen vuoden aikana lähettänyt hänelle kaksi huomautusta asiasta. Ilmeisesti ikkuna saattaa unohtua auki, toisaalta hän tupakoitsijana ehkä myös haluaa tuulettaa asuntoaan, sillä ajoittain siellä on ollut ristiveto muutamankin päivän yhteenmittaan, kun henkilö on itse ollut pois. Itse hän on todennut esim. vain tuulettavansa pari kertaa päivässä, mikä ei pidä paikkaansa. Termostaatti tietysti reagoi niin, että patteri paahtaa täysillä.Isännöitsijän mukaan ei oikein muuta voi tehdä kuin antaa huomautus. Mikä neuvoksi?
Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Osallistumisoikeus
Osallistumisoikeus yhtiökokoukseen on yhtiön jokaisella osakkeenomistajalla. Osallistumisoikeus käsittää puhe- ja äänivallan käyttämisen, mutta sen edellytyksenä on, että osakkeenomistaja on merkitty yhtiön osake-luetteloon. Osakkeenomistaja voi kuitenkin esittää yhtiökokouksessa selvityksen saannostaan, jolloin hän voi osallistua yhtiökokoukseen.Jos osakeryhmän omistusoikeus kuuluu useammalle kuin yhdelle omistajalle, he voivat käyttää osakkeenomistajan oikeuksia yhtiökokouksessa vain yhteisesti. Näin ollen kaikkien osaomistajien tulisi olla paikalla tai asia on syytä muutoin järjestää valtuutuksen kautta.Osakkeenomistaja voi käyttää osallistumisoikeuttaan yhtiökokoukseen joko henkilökohtaisesti tai valtuuttamalla siihen asiamiehen. Valtuutus tulee tehdä kirjallisesti esittämällä päivätty valtakirja, joksi hyväksytään avoin asianajovaltakirja. Ellei valtakirjasta muuta ilmene, se koskee vain yhtä kokousta. Sekä avustaja että tämän asiamies voivat yhtiökokouksessa käyttää myös ulkopuolista avustajaa.Osallistumisoikeus yhtiökokouksessa on lisäksi hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä. Tämä perustuu siihen, että uuden lain 6-luvun 10 §:n nojalla hallituksen ja isännöitsijän on huolehdittava siitä, että osakkeen-omistajan 6-luvun 25 §:ssä tarkoitettu kyselyoikeus voi toteutua.Kyselyoikeus tarkoittaa sitä, että hallituksen ja isännöitsijän on yhtiökokouksessa osakkeenomistajan pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävien asioiden arviointiin.Ellei osakkeenomistajan kysymykseen voida vastata kokouksessa käytettävissä olevilla tiedoilla, on vastaus annettava osakkeenomistajalle kahden viikon kuluessa kirjallisesti.Uuden asunto-osakeyhtiölain 6-luvun 11 §:n nojalla on vuokraoikeuden tai muun vastaavan perusteen nojalla asuvilla asukkailla oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Tämä osallistumisoikeus on kuitenkin sillä tavoin rajoitettu, että se edellyttää ensinnäkin taloyhtiössä olevan vähintään viisi osakehuoneistoa, joilla on eri omistajat.Lisäksi asukkaan osallistumisoikeus edellyttää, että yhtiökokouksessa käsitelläänyhtiössä noudatettavia järjestyssääntöjä;yhtiön yleisten tilojen käyttöä taisellaista kunnossapito- tai uudistamistyötä, joka vaikuttaa olennaisesti vuokralaisen tai asukkaan huoneiston tai taloyhtiön yhteisten tilojen käyttöön.Asukkaalla on em. tilanteessa oikeus käyttää puhevaltaa, mutta hänellä ei ole oikeutta osallistua päätöksentekoon.
nainen istuu parvekkeella ja lukee kirjaa. Parveke on sisustettu runsailla kasveilla
11 vinkkiä viihtyisän parvekkeen luomiseen
Kauniisti somistettu parveke tuo kesäistä lisätilaa asuntoon – melkein yhden huoneen verran. Pieneenkin tilaan voi luoda vehmaan ja kukoistavan puutarhan. Käytä amppeleita ja seiniä hyväksesi, ja laita vain vaikka muutama ruukku lattialle, jolloin parvekkeella mahtuu vielä kulkemaankin. Nappaa tästä vinkkejä viihtyisän parvekkeen luomiseen ja ota kesä vastaan omalla keitaallasi.
Tunesmart automaatio taloyhtiössä
Uusi automaatio osoittautui toimivaksi ratkaisuksi
Toimimattomaksi osoittautunut lämmityksen automaatiojärjestelmä sai taloyhtiö Poutapuiston päivittämään kiinteistönsä Tunesmartin automaatiolla. Moderniuden lisäksi uudelta automaatioratkaisulta haluttiin hyvät sisäilmaolosuhteiden seurantamahdollisuudet, raportit kiinteistön energiankulutuksesta, talotekniikan laajennusmahdollisuudet sekä palveluntarjoajan vankkaa tukea.
20121_29261.jpg
Vuokranantajan vaihtuminen, vuokraoikeuden siirto ja jakaminen
Omataloyhtiö.fi käsittelee käyttäjiemme toiveesta juttusarjana huoneiston vuokraamiseen liittyviä kysymyksiä. Aloitimme sarjan kertomalla vuokrauksesta ja siihen liittyvästä vuokrasopimuksesta sekä asuinhuoneiston käyttöön, kuntoon ja kunnossapitoon liittyvistä asioista. Mikäli nämä artikkelit jäivät sinulta lukematta, löydät ne alla olevista linkeistä.Huoneiston vuokraus, kenen on vastuu ja mitä pitää huomioida?Asuinhuoneiston käyttö, kunto ja kunnossapitoAsuinhuoneiston vuokran suuruus ja maksaminenTässä artikkelissa käsittelemme mm. vuokranantajan vaihtumista ja alivuokrausta.
20236_82003.jpg
Kenellä on pihan kunnossapitovastuu?
A- ja B- talon välissä on noin 10 metrin levyinen taloyhtiön yleinen maakaistale. Taloyhtiön valmistuttua 1973 olivat silloiset uudet asukkaat keskenään sopineet, että A-talon asukkaat hoitavat myös oman asuntonsa kohdalla olevan osan maakaistaletta. Muut yleiset alueet hoidetaan talkoovoimin. Ostin asunnon vuonna 2005. Tämmöisestä velvoitteesta kuulin vasta vuosien kuluttua. Yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa asiasta. Talossa ei ole isännöitsijää, vaan hallituksen puheenjohtaja hoitaa isännöintiä. Nyt minun halutaan kunnostavan ja hoitavan tämä 'oma kaistaleeni'. Olen 67-vuotias nainen, enkä pysty sitä tekemään. Asun yksin. Koen, että minua painostetaan ja olen stressaantunut asiasta. Eikö ko. kunnossapito kuulu taloyhtiölle? Miten saisin taloyhtiön hallituksen ymmärtämään asian?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton