kuivatus

Kun Jäkärlänkujan rivitaloyhtiö Helsingissä kohtasi mittavat kosteusongelmat, päätti taloyhtiön asukkaat lähestyä ongelmaa innovatiivisella tavalla SafeDrying-järjestelmän avulla. Tämä osoittautui kustannustehokkaaksi ratkaisuksi verrattuna perinteisille kosteudenpoistotekniikoille.

Kosteusongelmat ovat tyypillisiä erityisesti tietyn aikakauden taloyhtiöissä ja omakotitaloissa. Märkä kellaritila on usein oire kosteusongelmasta perustuksissa. Salaojien asentaminen tai korjaus ei välttämättä auta. Usein ongelman lähde on perustamistavassa sekä kapillaarikatkon puutteessa. Tällöin kosteus pääsee nousemaan kapillaarisesti perustuksia pitkin ylöspäin. Ongelma esiintyy varsinkin rinnetonteille rakennetuissa rakennuksissa, joissa salaojaremontti voi olla mahdoton toteuttaa ympärillä olevien olosuhteiden vuoksi eivätkä kosteusongelmat välttämättä ratkea sillä.Kun etsitään vaihtoehtoa salaojille, kannattaa harkita SafeDrying-järjestelmän asennusta.

Suunnitelmallinen kunnossapito säästää taloyhtiön rahoja ja auttaa ennakoimaan myös äkillisten korjauksien tarpeita. Näin myös toimitaan vaasalaisessa taloyhtiössä, jossa kosteusongelmien korjaamisen huolellinen suunnittelu säästi taloyhtiöltä tuhansia euroja.

Vesilammikko, märkä alapohja ja perunakellarin haju olivat vastassa helsinkiläisen taloyhtiön teknistä isännöitsijää, kun hän alkoi selvitellä yhtiön kosteusongelmia. Niiden korjaamiseen saatiin yli miljoonan euron kustannusarvio, mutta apu löytyikin reilusti edullisemmasta SafeDrying-järjestelmästä.

Kosteusongelmien korjaaminen voi olla haastavaa varsinkin, jos huomataan, että yleisesti käytetty korjaustapa ei toimikaan omassa kohteessa. Näin kävi vuonna 1988 rakennetussa rivitaloyhtiössä, jossa kosteusongelmia oli yritetty korjata injektoimalla. Ongelmat kuitenkin jatkuivat ja oli pakko löytää kestävämpi korjausvaihtoehto. Toimivan korjaustavan löytäminen jäi taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle, kun ehdotetut vaihtoehdot vaikuttivat mahdottomilta.

Tunkkainen sisäilma, hajuhaitat, kalkkihärmä perustuksissa, kosteutta rakenteissa, märkä kellari – kuulostaako tutulta? Nämä kaikki ovat tyypillisiä haittavaikutuksia, jotka voivat johtua kapillaarisen kosteuden aiheuttamista kosteusongelmista. Näistä kosteusongelmista kärsivät yleensä vanhemmat rakennukset, jotka on perustettu aikansa rakennustavan mukaisesti perusmaan tai liian hienojakoisen aineksen kuten hiekan päälle. Näiden perustusten alla ei ole käytetty kapillaarikatkoja. Nykyään perustusten alle laitetaan esimerkiksi pestyä sepeliä katkaisemaan kapillaarinen kosteudennousu maasta. Perustusten alaisen kapillaarisen maa-aineksen vaihtaminen jälkikäteen on käytännössä mahdotonta. Tällöin tarvitsee etsiä muu ratkaisu ongelman korjaamiseen.

Välillä hallituksen puheenjohtajalle tulee isoja tehtäviä eteen. Näin kävi myös Helsingin Eirassa sijaitsevassa taloyhtiössä, kun vuonna 1911 rakennetun arvokiinteistön koko ulkovaippa päätettiin remontoida perusteellisesti. Kiinteistö on rakennettu rinteeseen kallion päälle lähelle merenrantaa, jossa mereltä puhaltava tuuli ja sade asettavat julkisivut suuren säärasituksen alle.

Vuonna 1992 Tuomas Häme osti perheineen asunnon Töölöstä Apollonkadulta. Ostotilanteessa asunnossa vaikutti olevan kaikki kunnossa ja mahdollisista ongelmista ei kerrottu. Jonkun ajan kuluttua kuitenkin Häme huomasi, että asunnossa ei ollutkaan kaikki kunnossa ja siitä alkoi vuosien mittainen korjauskierre.

Pornaisiin 1980-luvun lopulla valmistuneen paritalon saneeraus aloitettiin korjaamalla alapohja. Ryömintätilaan oli kertynyt kosteutta, koska tuuletus ei ollut toiminut. Ryömintätilan sisäpuolisessa kosteussuojaamisessa käytettiin nyt Isodrän Kross -menetelmää. Pornaisten kohteessa alapohja uusittiin kevättalvella. Sen jälkeen on uusittu välipohja, suoristettu alapohjan virheiden takia painunut toisen asunnon lattia ja remontoitu toinen asunto kokonaan.

Alapohjien kosteusongelmat ovat maassamme varsin yleisiä. Ongelmat korostuvat siinä vaiheessa, kun alapohjan ilmanvaihto on riittämätön ja sieltä virtaa ilmaa asuintiloihin. Monesti myös kiinteistön asuintilojen ilmanvaihto on puutteellinen eikä korvausilmansaanti ole riittävää.