Turvallisuus taloyhtiössä
- Mitä kaikkea tulee ottaa huomioon?

Yhteinen vastuu

Taloyhtiön turvallisuus on yhteinen vastuu. Siksi turvallisuutta koskevat säännöt on laadittu, ja niiden tulisi olla esillä kaikkien nähtävänä, esimerkiksi ilmoitustaululla. Tauluun tulee myös kiinnittää isännöitsijän ja talonmiehen yhteystiedot, jotta mahdollisista ongelmista voi ilmoittaa eteenpäin. Hätätilanteissa otetaan yhteys hätänumeroon, jotka on hyvä mainita myös ilmoitustaululla rakennuksen osoitteen tähdittämänä. Näin taloyhtiön ulkopuolinenkin henkilö pystyy tarvittaessa pyytämään apua oikeaan paikkaan. Myös yleiset toimintaohjeet hätätilanteissa on hyvä olla näkyvissä.

Pohja toimintaohjeisiin hätätilanteissa.

Ilmoitustaulu on tärkeä osa taloyhtiön jäsenten välisessä viestinnässä.Ilmoitustaulu on tärkeä osa taloyhtiön jäsenten välisessä viestinnässä.

Pelastussuunnitelma

Kaikkiin taloyhtiöihin, joissa on vähintään kolme asuntoa, tulee laatia kirjallinen suunnitelma, jossa käsitellään vaaratilanteiden vaikutukset, ja ennakoidaan niitä. Pelastussuunnitelman tulee myös olla kaikkien nähtävillä. Vastuu vaaratilanteisiin varautumisesta on rakennuksen omistajalla ja/tai haltijalla.

”Pelastussuunnitelmaa ei laadita tai ylläpidetä pelastusviranomaista varten, vaan asuinkiinteistön ja sen asukkaiden tarpeisiin ja turvallisuuden parantamiseksi. Pelastusviranomainen valvoo palotarkastuksien yhteyksissä muiden asioiden ohella, että lakisääteisiä velvoitteita noudatetaan. Pelastussuunnitelma määriteltyihin kohteisiin sekä sen sisältö ovat lakisääteisiä” - Pelastuslaki 379/2011 ja Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011.

Pelastussuunnitelmassa esitetään rakennukseen liittyvät vaarapaikat ja riskit, sekä ohjastetaan niiden ehkäisemiseksi ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Myös kiinteistön perustiedot löytyvät pelastussuunnitelmasta.

Pelastussuunnitelmassa otetaan huomioon turvallisuuteen liittyvät tavoitteet, suunnittelu, toimeenpano, sekä seuraaminen ja ylläpito. Huomioon on otettava sekä kiireellisissä että kiireettömissä vaara- ja onnettomuustilanteissa toimiminen, ja ohjeistettava siihen.

Riskien arvioinnissa voi käyttää apuna riskienarviointitaulukkoa.

Pelastussuunnitelman mallit ja lomakkeet.

Hätäuloskäynnit tulee merkitä näkyvästi.Hätäuloskäynnit tulee merkitä näkyvästi.

Paloturvallisuus​​​​​​​

Asunnoissa tulee olla jokaista alkavaa 60 m2 kohden palovaroitin jokaisessa asuinkerroksessa. Niiden toimivuus on jokaisen asunnonhaltijan vastuulla. Patterit tulisi vaihtaa kerran vuodessa, ja varoitin vaihtaa uuteen seitsemän vuoden välein. Palovaroittimia suositellaan myös rakennusten yhteisiin tiloihin, kuten käytäville, poistumisteille, kellareihin ja ullakoihin.

Rakennusluvassa määritellään käsisammuttimien, pikapalopostien ja rakennuspalopostien määrät ja paikat. Nämä tulee pitää huollettuina ja testattuina, ja niiden paikat tulee merkitä selkeästi.

Myös ulkorakennuksien paloturvallisuus tulee varmistaa. Esimerkiksi roskis-, grilli-, ja autokatoksissa on hyvä olla jokin tulipalonsammutuskeino, ja sen paikka tulee merkitä hyvin, ja sen on hyvä olla paikassa, johon pääsyyn ei tarvita avainta.

Poistumisreitit on pidettävä vapaina ja sisältäpäin ilman avainta aukeavina. Hätäuloskäyntien tulee olla merkittyjä, esteettömiä ja valaistuja. Palo-ovet tulee merkitä tarroin, pitää kiinni, valvottuina ja huollettuina, ja niiden tulee olla itsestään sulkeutuvia ja salpautuvia. Pelastustiet tulee pitää auki, jotta apu pääsee paikalle nopeasti

Lisäksi:

  • Tulenteko parvekkeilla tulee kieltää, mikäli siihen liittyy paloturvallisuusriski.
  • Tupakkapaikoilla tulisi olla kannella suljettava, kuumuutta kestävä astia tumpeille.
  • Sähkölaitteiden tulee olla pätevien sähköurakoitsijoiden asentamia, ja ne tulee tarkastaa säännöllisesti.
  • Sähkökeskukset tulee olla järjestyksessä ja merkitty.
  • Läpivientien paloosastojen välillä tulee olla tiiviit.
  • Automaattiset paloilmoittimet tulee testata kuukausittain, ja niillä on oltava nimetty hoitaja.
  • Tulisijan sulkupellissä tulee olla peltiin porattu, 3% aukko tai kulman viistäminen.
  • Huoneistoissa, joissa on tulisija, on hyvä olla häkävaroitin.

palo2
palo

Väestönsuojat

Väestönsuoja on pidettävä toimintakunnossa ja huollettava säännöllisesti. Väestönsuoja tulee tarkastaa vähintään 10 vuoden välein (tarkastuspöytäkirja).

Suoja tulee olla käyttöönotettavissa 72 tunnissa, tai lyhyemmässä, viranomaisen määräämässä ajassa. Tässä ajassa väestönsuoja tyhjennetään mahdollisista tavaroista. Usein väestönsuojaa käytetään varastojen sijoituspaikkana, joten tyhjentämiseen tulee olla laadittuna taloyhtiön hyväksymä, tehokas suunnitelma.

Väestönsuojan kuntoon laitto on yhteisellä vastuulla, ja sitä johtaa väestönsuojanhoitaja, mikäli hän on paikalla. Muutoin talon asukkaat hoitavat suunnitelman mukaisen tyhjentämisen ja kuntoon laiton omatoimisesti.

Väestönsuojan materiaaliluettelo.

Käytävät ja portaat

Riskien kartoittamisessa ja ehkäisyssä on hyvä ottaa huomioon rakennuksen käytävät ja ulko-ovet. Kaatumisriskin vähentämiseksi lattioiden, luiskien ja portaiden pintojen tulee olla tasaisia, eivätkä ne saa olla liukkaita. Porraskäytävissä saa olla ainoastaan ulko-oven edessä oleva matto, jonka tulee pysyä paikoillaan ja suorana. Portaat tulee olla valaistu ja niissä on hyvä olla kestävät kaiteet. Yli 500mm putoamiskorkeudessa avo- / suojakaiteet ovat pakolliset. Suojakaide on pakollinen, jos putoamiskorkeus ylittää 700mm.

Hissit tulee tarkistaa säännöllisesti, ja huoltotarran tulee olla näkyvissä hissin sisäpuolella. Hisseissä tulee olla toimiva hälytin avunsaamisen nopeuttamiseksi jumiin jäämistilanteissa. Hisseissä on hyvä olla ohjeistukset lapsien hissikäyttäytymisestä.

Ulko-ovet

Turvallisuuden kannalta on hyvä miettiä taloyhtiölle sopivat ratkaisut ulko-oven avaamiseen, ja aukipitämiseen. Joissain rakennuksissa ulko-ovia pidetään lukitsemattomana, toisissa käytetään koodeja tai summereita. Näiden kohdalla on hyvä miettiä kellonajat, eli milloin ovi menee lukkoon tai koodi/summeri lakkaa toimimasta. Tähän päätökseen liittyy esimerkiksi rakennuksen sijainti. Esimerkiksi keskustassa tai sen lähistöllä, sekä levottomammilla alueilla ovia on hyvä pitää lukittuina vähintään yöt, ja summerien toiminta kannattaa häiriösyistä lakkauttaa yön ajaksi. Lukot, ja varsinkin ovikoodit, on hyvä vaihtaa silloin tällöin väärinkäyttöjen estämiseksi.

Vieraiden päästämisestä rappuun on hyvä varoittaa esimerkiksi lapulla, ja sitä voidaan valvoa kameroilla. Kameravalvonnasta tulee ilmoittaa selkeästi ja kameroiden sijainnit on hyvä miettiä tarkoin.

Asuntojen murtoturvallisuus

Asuntojen murtoturvallisuutta voi ylläpitää esimerkiksi näillä keinoilla:
 

  • Ovet: Asunnon ovirakenteet ovat vankkoja ja saranat suojattu saranateipein. Mahdolliset oviikkunat on suojattu. Ovessa on ovisilmä ja turvaketju. Karmin ja ovilehden välinen käyntiväli on maksimissaan 5 mm. Ovessa on hyvä olla ilmoitus hälytysjärjestelmästä.
  • Avaimet: Avainten ja lukkojen sarjoitus on kunnossa ja avainten lukumäärä ja sijainnit tiedossa. Avaimissa ei ole tunnistetietoja.
  • Lukot: Lukitustarvikkeet ovat Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliiton (SVK) hyväksymiä. Käyttölukko on takalukkiutuva ja varmuuslukko avaimella lukittava.
  • Aukot ja ikkunat: Suojataan kaikissa tasoissa (yläkerrat, pihatasot, kellarit). Parvekkeet ja terassit suojataan.
  • Murtohälytykset: Varsinkin jos asunnosta ollaan pitkiä aikoja poissa, on hyvä asentaa murtohälyttimet, ja varmistaa, että kaikki asunnon asukkaat lapset mukaan lukien, osaavat niitä käyttää.

Älä pidä osoitetietoja kotiavaimissasi.Älä pidä osoitetietoja kotiavaimissasi.

Ulkoalue

Avun saamisen nopeuttamiseksi talon numero tulee olla näkyvillä kaikista suunnista, ja sen tulee olla näkyvä myös pimeällä. Pysäköinti ja ajojärjestelyt tulee olla suunniteltuja, pelastustiet tulee pitää auki (minimileveys 3,5m).

Katolle kerääntyvää jäätä ja lunta tulee valvoa, ja sen putoaminen estettävä, tai vaarallisella alueella kulku estettävä. Katon on myös kestettävä kerääntyvän lumen painoa. Piha on hyvä suunnitella niin, etteivät oleskelualueet (leikkikentät, ovien edustat, tupakointi alueet jne.) sijaitse vaarallisilla alueilla. Piha-alueet tulee hiekoittaa liukkaalla säällä ja kaatumisen estämiseksi lumisten tai märkien kenkien puhdistaminen sisääntuloissa on mahdollistettava.

Lahot, helposti kaatuvat, ja oleskelupaikoilla vaaraa aiheuttavat puut ja oksat tulee poistaa.

Leikkikentän turvallisuus tulee varmistaa ja mahdollisesti estää ulkopuolisten pääsy alueelle. Leikkikentän osoite tulee olla näkyvissä avunhälyttämistä ajatellen. Leikkikentän laitteita tulee kunnossapitää, turvallisuus on hyvä tarkistaa vähintään keväisin. Vaaralliset kasvit tulee karsia leikki- ja oleskelualueilta ja niiden läheisyydestä.

Roska-astioita ja muita palavia tavaroita ei suositella säilytettävän alle 8m rakennuksesta. Vakuutusyhtiön määräykset tarkistettava.

Polkupyörille ja lastenvaunuille on hyvä olla omat varastonsa, tai häkkinsä. Vaihtoehtoisesti pihaan kannattaa sijoittaa riittävä määrä pyörätelineitä, jotta pyörät löytävät pihasta oman paikkansa, ja ne saa erillisellä lukolla kiinni telineeseen.

Leikkikentän turvallisuuteen tulee panostaa.Leikkikentän turvallisuuteen tulee panostaa.

Muut tärkeät asiat

Rakennuksen kuntoa tulee tarkkailla ja ylläpitää, ja remontit sekä kunnostukset tehdä tarvittaessa. Sähkön-, lämmön- ja vedenjakelun katkoksiin tulee varautua ja jokaisen tulee olla katkotilanteissa niistä tietoinen. Saastuneesta vedestä tulee ilmoittaa huolellisesti, ja lähin puhtaan veden hakupaikka selvitettävä.

Tuholaisista tulee ilmoittaa kaikille, ja tarvittava, ammattilaisen suorittama tuholaistorjunta suoritettava mahdollisimman nopeasti.

Vesivahinkojen riskit tulee kartoittaa ja niiden varalle luotava toimintasuunnitelma. Putkiremontteihin tulee myös varautua ja suorittaa ne tarpeen tullen. Tulvariskialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä tulee olla tulvasuunnitelma laadittuna.


Omataloyhtiö.fi
Päivitetty
9.8.2019