Yleistä pelastuslaista

Pelastuslaki muuttui 1.1.2024, minkä myötä taloyhtiöiden palovaroitinsäädökset muuttuvat. Tämä vaikuttaa asukkaan ja taloyhtiön rooleihin palovaroittimen osalta. Taloyhtiöissä varautuminen muutokseen kannattaa aloittaa ajoissa, jotta varmistetaan sujuva muutos ja voidaan varautua kustannuksiin ja käytännön toteutukseen.

Oville ja ikkunoille on asetettu useita eri määräyksiä ja ohjeita, jotka koskevat pääasiassa asuinrakentamista. Pelkästään kesäaikaiseen käyttöön tarkoitetuissa rakennuksissa joistakin määräyksistä voidaan poiketa. Määräyksiä on laadittu koskemaan kokoa, sijaintia ja tulipalotilanteissa mm. kestävyyttä. Tähän artikkeliin on koottu määräyksistä ja ohjeista keskeisimmät.

Tulisijan muuraukseen käytettävät laastit on suunniteltu kestämään tulisijan eri osiin kohdistuvat lämpörasitukset ja lämpötilojen vaihteluista johtuvat liikkeet. Rappauslaastit ja pinnoitteet antavat paljon mahdollisuuksia tulisijan ulkonäön viimeistelyyn. Tulisijalaastit ovat valmiita kuivatuotteita, joihin työmaalla lisätään vaan vesi.Tulisijan muurauslaastitTulisijan runko muurataan joustavalla saviuunilaastilla weber ML Savi Saviuunilaasti. Kuorettoman tulisijan näkyviin jäävät muuraussaumat saumataan weber JSL 5 Jälkisaumalaastilla. Ennen jälkisaumausta tulisijan pitää olla kuivunut ja lämmitetty kerran kunnolla. Saumaus tehdään jäähtyneeseen tulisijaan. Tulipesä ja tulta vasten olevat osat muurataan tulitiilistä weber fire mortar Tulenkestävällä muurauslaastilla. Tulen kanssa kosketuksissa olevat pinnat voidaan myös valaa tulenkestävällä valumassalla weber VM Tuli Valumassa. Valumassan käyttökohteita ovat muun muassa lieden laki, kuristusosa, leivinuunin laki ja ylityspalkit. Tulisijan erillisen kuoren muuraukseen käytetään harmaata tai värillistä weber ML5 Värillinen Muurauslaastia.

Ympäristöministeriö on tänään antanut asetuksen savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta. Tavoitteena on pienentää savupiippujen suunnittelun ja toteutuksen sekä käytön ja huollon puutteista ja käyttövirheistä johtuvien vahinkotapahtumien määrää.Uusi asetus koskee savupiippujen uudisasentamista ja korjaamista ja niiden suunnittelua. Tyypillisiä korjaus- ja muutostöitä ovat esimerkiksi savupiipun jälkiasentaminen, savupiipun tai savuhormin korjaaminen tai pinnoittaminen, tulisijan vaihtaminen tai muuttaminen sekä uuden savuhormin asentaminen savupiippuun tai muussa käytössä olleeseen rakennusosaan. Käytössä olevien savupiippujen osalta ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä muuttamaan aiemmin hyväksyttyä ratkaisua, mikäli savupiippuun tai rakennukseen tehtävillä muutoksilla ei ole savupiipusta aiheutuvaa vaikutusta ihmisten tai rakennuksen turvallisuuteen ja terveellisyyteen.Asetuksella otetaan käyttöön selkeytetty malli, jossa savupiipun toteutus tai korjaus on suunniteltava ja dokumentoitava maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävällä tavalla. Suunnittelun yhteydessä voidaan esittää esimerkiksi työnaikainen sää- ja olosuhdesuojaus. Valmiissa ratkaisussa piiloon jäävät rakennusvaiheet voidaan työn edetessä valokuvata, jotta niistä jää dokumentaatio käyttö- ja huolto-ohjetta, tarkastusasiakirjaa ja ennen käyttöönottoa tapahtuvaa ammattilaisen tarkastusta varten.Tiilistä paikalla muurattavien ja teräksestä rakennettavien savupiippujen suojaetäisyyksiin, lämmöneristeisiin ja läpivientiratkaisuihin on kiinnitetty erityistä huomiota niitä koskevia määräyksiä uudistamalla. Asiakokonaisuudet on koottu omiksi pykälikseen asetuksen soveltamisen helpottamiseksi. Joitakin nykyisen asetuksen ohjeita on nostettu asetustasolle. Eräitä asetustasolla olleita velvoittavia määräyksiä on puolestaan muutettu suositusluonteisiksi ohjeiksi, joista laaditaan opasmateriaali. Nykyinen vaatimustaso pysyy suurelta osalta ennallaan.

Kynttilä, tuo herkkä tunnelmanluoja arjessa ja juhlassa. Kynttilät eivät ole vain syksyyn ja talveen tarkoitettuja sesonkijuttuja, vaan niitä käytetään ympäri vuoden luomaan kotoista tai jopa juhlavaa tunnelmaa. Hypnoottisesti tanssahtelevan liekin kanssa tulee kuitenkin muistaa olla erityisen varovainen, poltat sitten kynttilää sisällä tai ulkona.

Rakentajan on otettava huomioon joukko rakennusten paloturvallisuutta koskevia määräyksiä ja ohjeita. Nämä sisältävät muun muassa tietoa paloluokituksista sekä yleisiä määräyksiä ja vaatimuksia koskien esimerkiksi palokuormia, palon rajoittamista palo-osastoon, rakenteiden kantavuutta, palon leviämisen estämistä yms.Määräykset rakennusten paloturvallisuudesta löytyvät Suomen rakentamismääräyskokoelman Paloturvallisuutta koskevasta osasta. Lisäksi autosuojien paloturvallisuudesta löytyvät erilliset ohjeet rakentamismääräyksistä.Tässä muutamia tärkeimpiä pientaloja ja pientalojen autosuojia koskevia käsitteitä, määräyksiä ja periaatteita.

Tiili, tuo satoja vuosia vanha rakennusmateriaali osoittaa hyödyllisyytensä ja erinomaiset ominaisuutensa myös tänä päivänä. Puhtaista luonnonmateriaaleista valmistettu tiili ei sisällä terveydelle haitallisia aineita ja on myös siksi turvallinen valinta.Paitsi selvänä kodin rakennusmateriaalina, on se paikallaan myös tulisijaa sekä piippua rakennettaessa. Lämmitysominaisuudet ovat tiilitulisijassa vertaansa vailla, sillä itse tiilessä lämmönjohtavuus on pieni, mutta lämmönvarauskyky on suuri.

Taloyhtiön hallituksen jäsenistä kaksi kolmesta sopi suullisesti, että toiselle heistä maksetaan palkkaa ympäristön hoitamisesta ja siivouksesta. Onko sopimus pätevä?

Rivitaloyhtiössämme on tarkoitus huoltomaalata ikkunat ulkopuolelta. Osa osakkaista haluaisi maalata ikkunat itse. Voiko osakas saada hyvitystä tai vastikealennusta tai muulla tavalla korvausta omasta osuudestaan?

1960-luvulla kerrostaloissa alkoi yleistyä koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä. Talon katolle asennettiin joko talo- tai porraskohtainen huippuimuri, joka poisti ilmaa märkätiloista ja keittiöstä. Tällä tavalla saatiin toteutettua ilmanvaihdon tärkein tehtävä: kosteuden ja epäpuhtauksien poistaminen asunnosta.

Hellepäivien määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi, ja nyt myös monessa suomalaiskodissa joudutaan pohtimaan asunnon viilennysasioita. Kysymys on paitsi asumismukavuudesta myös asumisterveydestä. Taloyhtiössä on hyvä tiedostaa omat mahdollisuutensa ja velvollisuutensa sopivien asumisolosuhteiden luomisessa.Uusissa rakennuksissa pyritään jo huomioimaan muuttunut ilmasto, mutta suurin osa meistä asuu taloissa, jotka on rakennettu erilaisiin olosuhteisiin, kuin missä nyt elämme. Viihtyisään ja sopivaan asuinympäristöön voi vaikuttaa omilla asumistottumuksilla sekä taloyhtiön toimin.

Taas ovat talon roska-astiat sekaisin! Miten ihmeessä naapuri ei taaskaan ole osannut pistää muoveja oikeaan astiaan! Pahvinkeräysastiakin pursuaa yli laitojen. Ei ihme, sehän on täynnä ilmaa.Ei ole yhdentekevää, miten taloyhtiön roskikset täytetään. Oikea jäte oikeassa roskiksessa ja esimerkiksi pahvien litistäminen niin, ettei astia pursua yli äyräiden, säästää rahaa taloyhtiöltä ja näkyy myös osakkaiden kukkarossa. Jäteyhtiöt nimittäin perivät lisämaksua, jos astiat pursuavat yli.