• Etusivu
  • Remontti

Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten nousu jatkuu vuokria jyrkempänä

Rakentajan toimitus
Julkaistu 31.05.2013Päivitetty 03.06.2013
20135_35265.jpg

(Klikkaa kuva isommaksi)

Kasvukeskusten asuntovuokrat jatkavat nousuaan. Asuinkerrostalojen ylläpitokustannusten nousu ylittää kuitenkin edelleen vuokrien nousuvauhdin. Kerrostalojen kustannukset nousivat vajaalla neljällä prosentilla vuonna 2012, kun taas vuokrien nousu jäi noin kolmeen prosenttiin. Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannukset nousivat 2,5 prosenttia edellisen vuoden tasostaan.

Energiakustannukset ja kiinteistöverot nostavat asuinkerrostalojen ylläpitokustannuksia

Asuinkerrostalojen ylläpitokustannukset nousevat edelleen yleistä hintatason kehitystä jyrkemmin. KTI:n asuinkerrostalojen ylläpitokustannusindeksi ilman korjauksia nousi koko Suomen tasolla 3,7 prosenttia vuonna 2012. Korjaukset mukaan luettuna indeksin nousu jäi kolmeen prosenttiin. Muista kustannuksista energiakustannukset ja kiinteistövero nousivat yli neljä prosenttia, kun taas työvoimavetoisten palvelukustannusten nousu jäi reiluun kahteen prosenttiin. Alueellisesti suurimmat erot nähtiin palveluiden ja korjausten kustannuskehityksessä. Pääkaupunkiseudulla mm. kiinteistöhuollon, ulkoalueiden hoidon ja siivouksen sisältämät palvelukustannukset nousivat, mutta muualla Suomessa laskivat hienoisesti. Korjauksiin taas käytettiin pääkaupunkiseudulla vähemmän rahaa kuin edellisenä vuonna. Ylläpitokustannusten nousu hidastui hieman edellisistä vuosista, etenkin korjausten ja palvelukustannusten osalta.

Toimistojen ylläpitokustannukset nousivat kerrostaloja maltillisemmin

Toimistokiinteistöjen ylläpitokustannusten nousu oli hieman asuinkerrostaloja maltillisempaa. Kulut yhteensä ilman korjauksia nousivat koko Suomen tasolla 2,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Korjaukset mukaan luettuna nousu jäi 1,9 prosenttiin, eli korjauskustannukset nousivat myös toimistoilla vähemmän kuin muut kustannukset. Muista kustannuksista kiinteistöveron ja energiakustannusten nousu oli suurinta, palvelukustannukset sen sijaan jopa laskivat hieman edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla kokonaiskustannukset nousivat hieman enemmän kuin muualla Suomessa. Myös toimistokiinteistöissä korjaus- ja palvelukustannusten nousu hidastui selkeästi edellisiin vuosiin verrattuna.

(Klikkaa kuva isommaksi)
(Klikkaa kuva isommaksi)

Asuntojen vuokrat nousivat noin 3 prosenttia kasvukeskuksissa

KTI:n uusia vuokrasopimuksia kuvaavat asuntovuokraindeksit nousivat viimeisen puolen vuoden aikana 2,8 prosenttia pääkaupunkiseudulla ja 3,2 prosenttia muissa suurissa kaupungeissa (Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti) edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Edellisestä puolivuotisjaksosta vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 2,1 prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa 2,2 prosenttia. Vuodesta 2000 lähtien uusien asuntosopimusten vuokrat ovat nousseet vuosittain pääkaupunkiseudulla keskimäärin neljä prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa kolme prosenttia vuodessa. Useimmiten pienten asuntojen vuokrien nousu on ollut suuria asuntoja nopeampaa. Vuokrien nousuvauhti on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut selkeästi ylläpitokustannusten kehitystä maltillisempaa.

(Klikkaa kuvaa isommaksi)
(Klikkaa kuvaa isommaksi)
(Klikkaa kuvaa isommaksi)
(Klikkaa kuvaa isommaksi)
(Klikkaa kuva isommaksi)
(Klikkaa kuva isommaksi)

Lisätietoja: toimitusjohtaja Hanna Kaleva p. 040 5555 269, asiantuntija Mikko Hietala p. 040 525 9274 (ylläpitokustannukset), asiantuntija Jari Ylönen p. 040 533 7299 (asuntovuokrat)

Tiedote pohjautuu KTI Ylläpitokustannusvertailun ja Asuntovuokravertailun tiedoista laskettaviin indekseihin. Tiedot indekseissä koostuvat ammattimaisten kiinteistösijoittajien kohteista ja vuokrasopimuksista. Indeksien tavoitteena on tuoda esiin kustannusten ja vuokrien pitkän aikavälin kehitys.

Ylläpitokustannusindeksit päivitetään keväisin edellisen vuoden toteumakustannusten perusteella. Aineistossa on noin 1000 asuinkerrostaloa ja 350 toimistokiinteistöä. Indeksit lasketaan eri alueille (kerrostalot: Helsinki, pääkaupunkiseutu, Tampere, Etelä-Suomi ja muu Suomi, toimistot: pääkaupunkiseutu ja muu Suomi), joiden avulla lasketaan lisäksi indeksit koko Suomelle painotettuna keskiarvona alueiden todellisen rakennuskannan suhteessa. Kuluerät on jaoteltu seuraaviin kokonaisuuksiin, joista lasketaan kustannukset yhteensä -indeksit.

  • Palvelupaketti (Käyttö ja huolto + Siivous + Ulkoalueiden hoito)
  • Energiapaketti (Lämmitys + Vesi ja jätevesi + Sähkö ja kaasu)
  • Kiinteistövero
  • Korjaukset (ei sisällä investointiluonteisia korjauksia, jotka aktivoidaan)
  • Muut kuluerät (Hallinto + Jätehuolto + Vahinkovakuutukset + Muut hoitokulut pl. mahdolliset tonttivuokrat)

Asuntovuokraindeksit kuvaavat uusien asuntovuokrasopimusten vuokratasojen kehitystä eri alueilla ja erilaisissa huoneistotyypeissä. Indeksien mallinnuksen aineistona on käytetty KTI:n asuntovuokratietokantaa, joka sisältää tiedot noin 63 000 vapaan vuokranmäärityksen vuokrasopimuksista. Uusien vuokrien aineisto kootaan puolivuosittain, keväisin ja syksyisin. Kevään aineisto kattaa aikavälillä 1.10.-31.3. ja syksyn aineisto 1.4.-30.9. alkaneet vuokrasopimukset. Tarkempi menetelmäkuvaus asuntovuokraindekseistä on luettavissa "Vuokra-asuntomarkkinainformaation kehittäminen"-kehityshankkeen loppuraportista.

KTI Kiinteistötieto Oy on suomalaisille kiinteistömarkkinoille tutkimus-, asiantuntija- ja informaatiopalveluja tuottava asiantuntijayritys.

Remontti
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

20236_82003.jpg
Osakehuoneiston haltuunotto?
Asunto-osakeyhtiö otti haltuun yhden huoneiston maksamattomien vastikkeiden takia ja vuokraa asunnon tulojen saamiseksi. Vuokra ei kuitenkaan kata kokonaan vastikkeiden määrää, vaan joka kuukausi muodostuu lisää vastikevelkaa. Onko huoneiston omistaja vastuussa myös tältä ajalta vastikevelasta vai onko asunto-osakeyhtiö itse vastuussa haltuunoton ajalta tästä vastikevajauksesta?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Home, millä todistetaan aiheuttaja?
Olemme myyneet vuonna -84 rakennetun rivitaloasuntomme keväällä 2012, jossa asuimme neljä vuotta. Uudet omistajat ottivat yhteyttä homeesta tiskikoneen alla. Vaihdoimme keittiökalusteet muuttaessamme ja asensimme tiskikoneen, jonka alla on asianmukainen allas. Olemmeko siis korvausvelvollisia, mikäli homeen on aiheuttanut virheellinen liitos? Taloyhtiö on ilmoittanut jo nyt ennen tarkastuksen tekemistä, että myyjä on velvollinen korvaamaan vahingon, eikä taloyhtiö ole korvausvelvollinen. Isännöitsijä ja taloyhtiön edustaja tekevät kartoituksen, mistä home johtuu. Kuinka tarkastus voi olla näin puolueellinen? Mistä voin tietää, ettei nykyinen omistaja sabotoi liitosta? Tai että taloyhtiön tekemä tutkimus on oikeudenmukainen? Myydessämme meillä ei ollut tietoa tällaisesta ongelmasta, joka nyt nykyisten omistajien mukaan on silmin nähtävissä. Näinkin vanhassa asunnossa voisin olettaa, että home tulee rakenteista tai viallisista putkista. Minkälaista korvausta voi nykyinen omistaja tässä tilanteessa vaatia?
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Viikon kysymys: Taloyhtiön vastuu liukastumisista?
Voiko taloyhtiö olla korvausvelvollinen osakkaalle, asukkaalle tai vieraille pihan liukkauden johdosta tapahtuneesta tapaturmasta kun yhtiökokokouksessa on päätetty lumitöiden teosta talkoilla vai onko tällaisessa tilanteessa jokainen omillaan ja oman vakuutusturvansa varassa?
20195_57766.jpg
Onko taloyhtiössämme tapahtunut menettelyvirhe?
Yhtiökokouksessa keväällä 2018, minut valittiin taloyhtiön hallituksen jäseneksi. Yhtiökokouskutsussa luki, että hallitus on kokoontunut kaksi kertaa toimintakauden aikana mutta en ole kyseisiin kokouksiin kutsua saanut. Aikaisemmin sama toistunut mm. ikkunatyöryhmän kokouksissa. Tiedän mitä as. yhtiölaki tästä sanoo mutta mitä voin tehdä asialle, kun toiminta ei muutu?
20154_42899.jpg
Lemmikit taloyhtiössä
Yhä useammassa perheessä on lemmikkieläin tai -eläimiä. Taloyhtiöissä tämä merkitsee lemmikillisten ja lemmikittömien asukkaiden rinnakkaiseloa, mikä edellyttää joskus molemminpuolista huomaavaisuutta. Lemmikkieläinten pidosta, säännöistä ja rajoista keskustellaan usein myös vuokranantajan ja vuokralaisen välillä vuokrasopimusta laadittaessa.
202211_79971.jpg
Lumon eKaide kerää aurinkoenergian hyötykäyttöön
Energiansäästö ja siihen tarvittavat ympäristöystävälliset keinot ovat puhuttaneet kansaa jo pitkään globaalisti. Etenkin parvekelasien energiansäästö on ollut tiedossa jo pitkään. Lumon on ollut ympäristön asialla jo vuosien ajan, onhan Lumon Lasituksen tuoma päästökompensaatio Suomen olosuhteissa yli kuusinkertainen verrattuna lasituksen elinkaaren aikaisiin hiilipäästöihin. Toisin sanoen, Lumon Lasituksen tuottama ilmastohyöty sen käyttöiän aikana on suurempi, kuin lasituksen koko elinkaaren aikana aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton