Sadevesijärjestelmän kuntokartoitus
Muuttoauton aiheuttama vaurio räystäskouruun. Myös kattotiilet ovat liikkuneet kolhussa.
Sadevesijärjestelmien oletettu käyttöikä on noin 30 vuotta. Materiaalista ja pinnoitteesta riippuen voi uusiminen tulla ajankohtaiseksi jo aiemminkin. Tavoitteellisen käyttöiän saavuttamiseksi on räystäskourut syytä huoltaa kaksi kertaa vuodessa. Liasta aiheutuvat rasitukset voivat paitsi vahingoittaa materiaalia myös muuttaa kaatojen suuntaa, jolloin järjestelmä ei toimi toivotulla tavalla. Kuntokartoitus sadevesijärjestelmän osalta on syytä hoitaa hyvissä ajoin.
Ilmainen kuntokartoitus Vesivekiltä
Vesivekin tarjoaman ilmaisen kuntokartoituksen avulla kartoitettiin vuonna 1991 valmistuneen rivitaloyhtiön sadevesijärjestelmän kuntoa. Kartoituksen suoritti Panu Joensuu. Kartoituksen pohjalla oli vahingoittuneiden räystäiden uusimistarve. Kartoituksen yhteydessä tuli ilmi, että ainoa ongelma ei ollutkaan aiheutuneet vahingot. Sadevesien johtaminen syöksytorvista ja räystäskourujen kiinnitystapa osaltaan aiheuttivat myös ongelmia järjestelmän toimivuudelle.
Sadevesien johtaminen rakennuksen juurelta on osa toimivaa sadevesijärjestelmää. Mikäli syöksytorven suu on liian korkealla, sadevesien hallittu johtaminen rakennuksen luota on lähes mahdotonta.
Suosituksena on, että mikäli sadevedet johdetaan sadevesikaivoon, on syöksytorven suu noin 5 cm:n korkeudella kaivosta ja mikäli kaivoa ei ole, tulisi syöksytorven suun olla noin 15 cm:n korkeudella. Liian lyhyiden syöksytorvien taustalta löytyy usein määrämittaiset putket, joita ei ole jatkettu kohteeseen sopiviksi.
Räystäskourujen tarkistaminen
Nykyisin räystäskourut pyritään valmistamaan yhdestä osasta, jolloin saumoissa tapahtuvaa kulumista ei synny. Kaikissa kohteissa tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, jolloin liitoksen tekeminen on välttämätöntä. Tarkastellussa kohteessa tämä liitos oli tehty kahdesta kourusta ruuvikiinnityksellä. Tämän liitoksen haittana on liike, joka aiheutuu joko mekaanisesti tai lämpölaajenemisen vuoksi. Liike löystyttää liitoksen ja voi jopa katkaista liitoksessa olevat ruuvit. Vesivekin käyttämä päätylappuliitos ei ole arka liikkeelle vaan elää kourun mukana, jolloin tarvittavien liitosten eheys säilyy läpi käyttöiän.
Räystäskourujen puhdistaminen tulisi suorittaa kahdesti vuodessa. Määräaikaispuhdistus tulee kuitenkin liian usein laiminlyötyä, kuten tarkastellussa kohteessa. Kartoituksen yhteydessä todettiin, että paikoissa, joissa lehtien kerääntyminen kouruun on todennäköistä, olisi syytä käyttää ulkopuolisia kannakkeita. Ulkopuolisten kannakkeiden käyttö helpottaisi kourujen puhdistusta ja lika kourussa pääsisi liikkumaan vapaammin.
Toinen kourujen likaantumista edistävä tekijä löytyi syöksytorven lähdöltä. Aukko kourun pohjassa oli halkaisijaltaan noin 5 cm ja syöksytorven kiinnitys kouruun oli tehty ruuvein. Kartoituksen tehnyt Panu Joensuu kertoi, että Vesivekin liitokset tehdään liukulähtöinä, jotka mahdollistavat kourun pohjaan isomman aukon. Tämä osaltaan tarkoittaa sitä, että ruuveja liitoksessa ei tarvita ja tukkeutuminen aukon suulla jää mahdollisimman vähäiseksi.
Tarjouksen laatiminen
Kartoituksen yhteydessä todettiin, että rakennusmääräykset ovat 20 vuoden aikana muuttuneet siltä osin, että kattoturvalaitteiden täydentäminen olisi ajankohtaista.
Tarjoukseen päätettiin sisällyttää optiona autotallien ja teknisen tilan räystäille asennettavat lumiesteet sekä sivuräystäälle asennettava tippalista. Tippalista ohjaa katolta valuvan veden vesikouruun, estäen veden pääsyn ja imeytymisen kattorakenteisiin.