Vesivek-sadevesijärjestelmän talvietu 10 %

Sadevesijärjestelmien oletettu käyttöikä on noin 30 vuotta. Materiaalista ja pinnoitteesta riippuen voi uusiminen tulla ajankohtaiseksi jo aiemminkin. Tavoitteellisen käyttöiän saavuttamiseksi on räystäskourut syytä huoltaa kaksi kertaa vuodessa. Liasta aiheutuvat rasitukset voivat paitsi vahingoittaa materiaalia myös muuttaa kaatojen suuntaa, jolloin järjestelmä ei toimi toivotulla tavalla. Kuntokartoitus sadevesijärjestelmän osalta on syytä hoitaa hyvissä ajoin.Jätä yhteydenottopyyntö Vesivekille

Taloyhtiöissä ei ole riittävästi tietoa sen paremmin uusista kattotuotteista, -materiaaleista kuin -määräyksistäkään, sanoo Markku Kellokoski Vesivek Uusimaa Oy:stä. Ammattirakentamisen yksikön päällikkö toteaa ykskantaan, että toimivia ratkaisuja kyllä löytyisi pulmaan kuin pulmaan, mutta tieto ei vaan mene perille

Sadevesijärjestelmän todellinen laatu ilmenee yleensä vasta vuosien mittaan. Saumoistaan vuotavat ja lumikuormien painosta repsahtaneet räystäskourut ovat tavallinen näky kaikkialla pohjoisen ilmaston maissa. Ruoste ja pinnan hilseily ovat myös kaikille tuttuja ilmiöitä. Mutta näin ei tarvitse olla!Lisätietoa Vesivekin sadevesijärjestelmästäJätä yhteydenottopyyntö tästä

Kiinteistöosakeyhtiö ei ole itsenäinen yhtiömuoto, vaan siihen sovelletaan osakeyhtiölain (624/2006) säännöksiä. Yhtiö siis toimii, kuten mikä tahansa osakeyhtiö. Sen vuoksi yhtiöstä ei tässä yhteydessä esitetä informaatiota.

Vaikka suomalaiset pitävät kodin sisäilmaa tärkeänä, on yli miljoonassa suomalaiskodissa ilmanvaihto rikki tai riittämättömästi mitoitettu. Ilmanvaihdon toimivuudesta kannattaa pitää huolta, sillä toimiva ilmanvaihto vaikuttaa asumisterveyteen sekä ehkäisee asunnon kosteusvaurioita.

Vaimoni omistaa pienehkössä 1970-luvulla rakennetussa kerrostalossa pienen yksiön jossa vuokralainen. Yksiö on eri paikkakunnalla kuin itse asumme.Syksyllä 2009 isännöitsijä otti yhteyttä kertoen vuokralaisen ilmoittaneen hänelle kylpyhuoneessa olevan hometta. Kävimme isännöitsijän kanssa paikan päällä joulukuun lopulla 2009. Yhteinen näkemyksemme oli, että homeesta tuskin on kysymys, mutta kylpyhuoneen yleinen kunto alkaa olla jo sellainen, että remontti olisi paikallaan.Päätimme lopulta teettää "lattiasta kattoon" remontin. Isännöitsijä lupasi pyytää sopivilta tekijöiltä tarjoukset. Tarjouksen teki kaksi eri yrittäjää, joista toisen kanssa tehtiin sopimut 12.5.2010. Urakan kokonaishinnaksi tuli 10.100,00 euroa.Työ sujui odotetulla tavalla heinä- ja elokuussa 2010. Vuokralainen oli poissa heinäkuun ajan ja puolet elokuusta.Sama urakoitsija jatkoi vaimoni osakkeen jälkeen remontin tekoa yläpuolella olevassa yksiössä. Siellä selvisi, että taloyhtiön putkisto on siinä kunnossa, että koko taloyhtiössä on tehtävä putkiremontti.Putkiremontin myötä on päätetty tehdä samalla myös täydelliset kylpyhuoneremontit. Näin myös vaimoni omistamassa yksiössä. Juuri tehdystä remontista ei ole mitään hyötyä eikä taloyhtiön mukaan se ole millään tavalla huomioitavissa. Olemme kertoneet sekä taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle että nykyiselle isännöitsijälle eriävän mielipiteemme.Onko tosiaan näin, että syntyneessä tilanteessa taloyhtiö voi niin sanotusti täysin pestä kätensä ja vain todeta, että harmi. Onko vaimolleni ja meille tuleva taloudellinen vahinko vain meidän, vaikka ensimmäinen remontti tehtiin alusta alkaen yhteistyössä isännöitsijän kanssa.