• Etusivu
  • Remontti

ARA-avustukset taloyhtiöille

Rakentajan toimitus
Julkaistu 17.03.2014Päivitetty 06.06.2022
20212_68723.jpg

Valtion varoista voidaan myöntää asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia. Avustukset kohdistuvat asuntokannan korjaukseen ja asuinolojen parantamiseen. Avustuksia myöntää kunta, ARA eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus tai Valtiokonttori riippuen avustuslajista. ARA antaa ohjeet avustusten hakemisesta, myöntämisestä, maksamisesta ja valvoo järjestelmän toimintaa.

Tarkista tästä artikkelista mihin kaikkeen asumiseen ja rakentamiseen liittyviä avustuksia on mahdollista saada.

Sähköautojen latauspisteet

Sähköautojen latausinfran rakentamiseen ARA myöntää avustusta asuinrakennuksen omistavalle yhteisölle. Avustusta voi saada latauspisteiden edellyttämiin sähköjärjestelmien muutoksiin. Avustuksella on tarkoitus edesauttaa sähköautojen kannan kasvua.

Avustusta voivat hakea asuinrakennuksen omistavat yhteisöt (esim. taloyhtiöt, vuokrataloyhteisöt) sekä niiden omistamat pysäköintiyhtiöt. Taloudellinen toimija, kuten vuokrataloyhtiö, voi saada avustusta enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana. Tuet lasketaan kumulatiivisesti (De minimis -asetus Eur-lex).

Tuen saamisen ehtona on, että tuen saanut yhtiö rakennuttaa latausvalmiuden vähintään viidelle latauspisteelle. Avustusta voi saada myös latauslaitteiden hankintaan. Avustusta ei myönnetä keskeneräisiin uudisrakennuskohteisiin. Avustusta on haettava ennen latausinfran rakentamista.

Avustettavia kustannuksia ovat:

  • tarvekartoitus
  • hankesuunnittelu, jos hanke toteutuu
  • sähköpääkeskukseen tarvittavat muutostyöt
  • sähköliittymän tyypin muutos
  • putkitukset ja kaapeloinnit (niihin liittyvät tavanomaiset maanrakennustyöt)
  • latauslaitteet vain, jos ne ovat tuen saajan omistuksessa
202111_73436.jpg

ARA-vuokra-asuntojen korjaaminen ikääntyville

Vanhoja ARA-vuokra-asuntoja omistavat yhteisöt voivat nyt hakea avustusta asuntojen korjaamiseksi ikääntyneille soveltuviksi asunnoiksi. Asunnot tarvitsevat muun muassa esteettömyysratkaisuja ja toisaalta asunnot saattavat olla kooltaan liian suuria yksin asuville vanhuksille.

Avustusta myönnetään väestöltään väheneville kunnille parantamaan ikääntyneille soveltuvien asuntojen määrää ja samalla pyritään vähentämään vuokra-asuntojen vajaakäyttöä.

ARA myöntää avustusta tavallisten ARA-vuokratalojen ja ‑vuokra-asuntojen korjaamiseen. Avustusta myönnetään vuosina 2020–2022. Laajoissa korjaushankkeissa voidaan korjauskustannusten loppuosalle hakea myös perusparannuksen korkotukilainaa. Jos hankkeelle haetaan myös korkotukilainaa, se haetaan samaan aikaan avustuksen kanssa.

Avustusta voivat hakea kunnat tai yhteisöt, jotka omistavat korkotukilainalla tai aravalainalla rahoitettuja vuokra-asuntoja.

Avustusta voivat siis hakea esimerkiksi:

  • kunnat
  • kuntaomisteiset yhteisöt
  • ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt.
202111_73439.jpg
Huomio

Huomio

Energia-avustus taloyhtiöille

Energia-avustukset on tarkoitettu asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020–2022. Avustuksia voivat hakea taloyhtiöt, valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja ja asumisoikeusasuntoja omistavat yhteisöt, joille myönnetään perusparannukseen korkotukilainaa.

Avustusta ei voida myöntää muille taloudellista toimintaa harjoittaville yhteisöille tai yhteisöille, joiden osakkeista yli puolet on taloudellista toimintaa harjoittavan yhteisön omistuksessa.

Tästä löydät listauksen toimenpiteistä, jotka hyväksytään energia-avustuksen piiriin ja listauksesta näet myös, paljonko avustusta toimenpiteeseen voi saada.

202111_73438.jpg

Kuntotutkimusavustus

Kuntotutkimusavustusta voidaan myöntää kosteusvaurioituneisiin, terveyshaittaa aiheuttaviin asuinrakennuksiin. Edellytyksenä on, että kunnan terveydensuojeluviranomainen (terveystarkastaja) on todennut terveyshaitan. Kuntotutkimukselta edellytetään kosteusvaurioituneen rakennuksen laitejärjestelmän yksityiskohtaista tutkimista korjaustarpeiden täsmentämiseksi.

Kuntotutkimus tehdään käyttäen tarvittavassa laajuudessa näytteiden ottoa ja mittauksia. Vain pintamittauksiin perustuva tutkimus ei ole avustettavaa. Avustusta voidaan myöntää enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Päätös avustuksen myöntämisestä on saatava ennen töiden aloittamista.

Esteettömyysavustus - avustus liikkumisesteen poistamiseen

Esteettömyysavustuksella mahdollistetaan liikuntarajoitteisten pääsy (esteetön kulku) asuinrakennukseen, asuntoihin tai muihin tiloihin. Avustettavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi kulkuluiskien rakentaminen, ulko-ovien leventäminen tai kaiteiden rakentaminen. Myös apuvälineitä käyttävillä on oltava esteetön kulkumahdollisuus kiinteistöllä.

Esteettömyysavustuksen määrä on enintään 50 % hyväksytyistä korjauskustannuksista. Päätös avustuksesta on saatava ennen töiden aloittamista.

Avustus ei koske hissin rakentamista tai perusparantamista, josta on olemassa erillinen avustus. Porrashissin hankintaa voidaan avustaa, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi.

Avustusta ei myönnetä asunnon sisäpuolisiin korjaustöihin (tällöin voi hakea vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausavustusta). Esteettömyysavustukseen on jatkuva hakuaika.

202111_73440.jpg

Hissiavustus - kerrostalohissien rakentamiseen

Hissiavustusta voidaan myöntää uuden hissin asentamiseksi kerrostaloon, jonka porrashuoneessa ei ole ennestään hissiä. Porrashissin ei katsota korvaavan normaalia henkilöhissiä.

Avustuksen määrä on enintään 50 % hyväksytyistä kustannuksista. Päätös avustuksesta on saatava ennen töiden aloittamista.

ARAn hissi- ja esteettömyysavustusohjeen mukaan kerrostalo on vähintään kolme asuntoa käsittävä ympärivuotisessa asuinkäytössä oleva rakennus, jossa on ainakin kaksi asuntoa päällekkäin. Avustusta myönnetään välttämättömiin töihin (hissin hankinta, tarvittavat rakennus- ja LVIS-tekniset työt sekä suunnittelu- ja yleiskustannukset).

Avustettaviksi voivat tulla myös automatisointi ulko-oviin ja luiskat. Tavoitteena on, että myös pyörätuolia ja rollaattoria käyttävät voivat kulkea esteettömästi. Esteettömyystoimenpiteiden tulee olla kohtuulliset ja hyvin kilpailutetut.

Info

Info

Tilaa viikoittainen uutiskirje

Oletko vuokralainen, osakkeenomistaja tai isännöitsijä? Kiinnostavatko taloyhtiön asiat ja miten taloyhtiöitä tulisi hoitaa? Tilaa nyt viikoittain ilmestyvä Omataloyhtiö-uutiskirje ja pysyt ajan tasalla siitä, mitä taloyhtiörintamalla tapahtuu.

Lähde: Ara (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus)

Remontti
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

Kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Taloyhtiöprojektin synty ja tavoitteet
Taloyhtiöprojektia on kehitelty ajatusmielessä jo vuodesta 2005 lähtien, mutta sen varsinainen toteutus lähti liikkeelle Tekesin ja rakennusteollisuuden kanssa suoritettujen alkukeskustelujen jälkeen alkuvuodesta 2008. Molemmat osapuolet kiinnostuivat hankkeesta ja kehottivat aloittamaan hankkeen mahdollisimman nopeassa aikataulussa.Taloyhtiöiden korjaustarpeiden voimakas kasvu oli huomioitu ja samalla todettu ettei kyseiselle sektorille ole olemassa kokonaisvaltaista neuvonta- /ohjeistuspalvelua. Ennen hankkeen aloitusta käytiin vielä varmistusneuvotteluja useamman taloyhtiön isännöitsijän sekä hallituksen kesken. Viesti oli kaikissa sama, eli yksittäisiä tiedontarjoajia löytyy mutta yksikään ei tarjoa palveluja koko taloyhtiösektorille. Kaikki osapuolet olivat yksimielisiä siitä että mikäli uutta palvelukokonaisuutta lähdetään rakentamaan on sen palveltava sekä asunto- että kiinteistöyhtiöitä ja näiden kaikkia osapuolia, eli asukkaita, osakkaita, hallituksen jäseniä, isännöitsijöitä sekä kiinteistönhoitoalan henkilöitä.
Kerrostalo alhaalta kuvattuna
Vieraspaikkojen käyttö ja vesimaksujen määräytyminen?
Rivitaloyhtiömme autokatoksessa on varattu 1 autopaikka ja lämmityspistorasia kutakin osakehuoneistoa kohti. Yhtiöjärjestyksessä ei ole mainintaa vieraspaikoista, mutta katospaikkojen lisäksi avoimella paikoitusalueella on 2 autopaikkaa ja ne on merkitty vieraspaikoiksi. Vieraspaikoilla on taloyhtiön sähkölaskuun menevät lämmitystolpat kuten katospaikossakin.Talossa asuu yhden huoneiston omistava pariskunta, jolla on oma auto katospaikallaan. Pariskunnalla on kaksi yli 10 vuotta muualla asunutta poikaa, jotka autoillaan dominoivat vieraille tarkoitettuja lyhytaikaisia autopaikkoja. Toinen mies viettää lähes kaikki viikonloput ja lomat vanhempiensa luona ja asuu käytännössä 3-4 kuukautta vuodessa taloyhtiössämme maksamatta esim. vesimaksuja ja pitäen autoaan "vieraspaikalla". Toinen, muutaman sadan metrin päässä eri taloyhtiössä asuva mies on viimeiset 2 kk asunut käytännössä asunut koko ajan vanhempiensa luona maksamatta hänkään esim. vesimaksuja ja pitäen autoaan yötä päivää "vieraspaikallamme".Tällaisten vapaamatkustajien, jotka eivät ole mitään satunnaisia vieraita, pysyväisluonteisen asumisen ja autopaikkojen valtauksen salliminen muiden osakkaiden kustantamien palvelujen (mm. vesi ja sähkö) ja talon omien asukkaiden kakkosautojen tai oikeiden vieraiden pysäköinnin kannalta on kohtuutonta. Eikö taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän pitäisi puuttua tähän?
201811_55499.jpg
Lämmityskustannusten pudottaminen puoleen
Tampereella sijaitseva Asunto Oy Koulukatu 12 vaihtoi maalämpöön syksyllä 2016. Muutos tiputti kiinteistön lämmityskustannukset alle puoleen.Tamperelainen kerrostaloyhtiö Asunto Oy Koulukatu 12 vaihtoi maalämpöön syksyllä 2016. Kiinteistöön asennettiin hybridiratkaisu, jossa yhdistyvät sekä maalämpö että poistoilman lämmöntalteenotto. Järjestelmän toimitti Suomen Ekolämpö Oy. Urakoitsija ja kiinteistön isännöitsijä kertovat, miten urakka sujui.Jätä yhteydenottopyyntö NIBE kiinteistömaalämpöpumpustaTilaa kiinteistömaalämpöpumppuesite veloituksetta
202212_80464.jpg
Vetävät, hajuttomat ja pitkäikäiset viemärit ainutlaatuisella menetelmällä
Viemäriputkiston toimintaan kiinnitetään huomiota usein vasta siinä vaiheessa, kun aivan kaikki ei ole kunnossa. Hajuhaittojen ja tukosten kaltaisten ongelmien taustalla on usein viemäristöön kertynyt rasva ja orgaaninen aines. Putkiston ongelmatilanteista aiheutuu helposti merkittäviä ja kalliita huolto- ja korjaustoimenpiteitä.
20212_68614.jpg
Oikeudenmukaista vesi­laskutusta ilman putkiremonttia
Monissa taloyhtiöissä vesilaskutus perustuu huoneiston henkilömäärään tai veden yksikkökustannukseen pinta-alaa kohti ja laskutetaan osana vuokraa kiinteänä vesimaksuna. Tästä syystä säästeliäs vedenkäyttäjä saattaa maksaa runsaammin vettä käyttävien naapurien kulutuksesta. Kun vedenkulutusta mitataan ja laskutetaan huoneistokohtaisesti, maksaa jokainen juuri siitä, mitä kuluttaa. Kulutuksen mukaiseen vesilaskutukseen siirtyminen voi olla mahdollista vaikka heti ja ilman putkiremonttia.
20165_46444.jpg
Putkiremontti nopeammin ja taloudellisemmin
Taloyhtiön putkitekniikan käyttöiäksi on arvioitu noin 50 vuotta. Tällä hetkellä suurin linjasaneeraustarve Suomen asuntokannasta kohdistuu erityisesti 1960- ja 70-luvuilla valmistuneisiin asuinkerrostaloihin ja saneeraustarpeen on ennustettu vain kasvavan lähivuosina voimakkaasti arviolta noin 2020-luvulle asti. Näitä asuntoja on Suomessa noin 470 000.Linjasaneerauksissa uusitaan putkistojen, sähkö- ja tietoliikenneyhteyksien lisäksi yleensä myös märkätilat ja mahdollisesti myös keittiöt. Myös muiden tilojen pintaremontteja voidaan liittää samaan urakkaan. Korjauskohteet ovat aina yksilöllisiä, joten saneerauksissa käytettävien rakenneratkaisuiden ja materiaalien valinnassa tulee noudattaa kohteesta laadittuja rakennesuunnitelmia.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton