Katastrofin jälkeen

Tuhoisa tulipalo roihusi suuressa porilaiskerrostalossa keväällä 2019 muuttaen 250 ihmisen kodin hetkessä asuinkelvottomaksi rakennustyömaaksi. Palon jälkeiset kaksi vuotta ovat työllistäneet täysipäiväisesti taloyhtiön puheenjohtaja Matti Majasaaren, joka luonnehtii työnkuvansa muuttuneen vuokranantajasta katastrofikonsultiksi. Kriisitilanteessa taloyhtiön on tärkeää pysyä toiminta- ja päätöksentekokykyisenä. Lamaantumiseen ei ole varaa, kun rahalliset vahingot halutaan minimoida ja normaalielämään palata mahdollisimman pian.

Tuhoutunut 11. kerros rakennettiin remontissa täysin uudelleen. Samalla sinne valmistui mm. upouusi maisemasaunaosasto, jonka ikkunoista avautuu ainutlaatuinen näkymä kaupungin ylle.Tuhoutunut 11. kerros rakennettiin remontissa täysin uudelleen. Samalla sinne valmistui mm. upouusi maisemasaunaosasto, jonka ikkunoista avautuu ainutlaatuinen näkymä kaupungin ylle.

Isännöitsijän puhelinsoitto keskeytti Matti Majasaaren tavallisena alkaneen keskiviikkoiltapäivän 15. toukokuuta 2019. Uutiset järkyttivät: Porin keskustassa sijaitsevan Keskuskartanon ullakkokerros oli ilmiliekeissä.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja muistelee, että päällimmäisenä päälle vyöryi huoli mahdollisista henkilövahingoista. Huojennus olikin suuri, kun hieman myöhemmin varmistui, ettei tulipalosta aiheutunut kuolemantapauksia tai loukkaantumisia.

Tulipalo syttyi rakennuksen ylimmän kerroksen varastotilasta ja levisi räjähdysmäisesti pitkin ullakkoa. Palonsyyntutkinta päättyi 18.2.2021. Täyttä varmuutta syttymissyystä ei saatu, mutta poissulkumenetelmän perusteella poliisi pitää todennäköisenä palon sytyttäjänä oikosulkuun mennyttä auton akkua. Kuva: Matti MajasaariTulipalo syttyi rakennuksen ylimmän kerroksen varastotilasta ja levisi räjähdysmäisesti pitkin ullakkoa. Palonsyyntutkinta päättyi 18.2.2021. Täyttä varmuutta syttymissyystä ei saatu, mutta poissulkumenetelmän perusteella poliisi pitää todennäköisenä palon sytyttäjänä oikosulkuun mennyttä auton akkua. Kuva: Matti Majasaari

Ensimmäiset palon jälkeiset viikot olivat siitä huolimatta kaoottisia. Palo saatiin rajattua ullakolle, mutta sammutusveden takia myös kaikki alemmat 10 kerrosta vahingoittuivat asuinkelvottomiksi.

170 huoneiston suurkerrostalo muuttui rakennustyömaaksi, jossa kukaan ei voinut asua saati käydä hakemassa tavaroitaan ilman lupaa.
− Monta kuukautta olin tietyllä tavalla shokissa, vaikkakin toimintakykyinen. Isot kerrostalopalot ovat Suomessa niin harvinaisia, ettei tällaista koskaan osannut kuvitella omalle kohdalle. Korkeintaan mielessä oli käynyt huoneistopalon mahdollisuus, Majasaari kertoo.

Hän toimii Keskuskartanossa sekä taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana että sijoittajana, jonka omistuksessa on iso osa talon asunnoista. Selvitettäviä käytännön asioita ja vastuukysymyksiä tuli eteen jatkuvasti.
− Taloudellisesti täysarvovakuutus on taloyhtiölle suurin turva. Mutta ei tämän kokoluokan tuhoon voi mitenkään täysin varautua, hän miettii.
 

"Monta kuukautta olin tietyllä tavalla shokissa, vaikkakin toimintakykyinen. Isot kerrostalopalot ovat Suomessa niin harvinaisia, ettei tällaista koskaan osannut kuvitella omalle kohdalle."

Matti Majasaari

Taloyhtiön säntillisesti hoidetut vakuutusasiatkaan eivät suoraan takaa asianmukaisia korvauksia, kun kyse on miljoonavahingoista. Yhtälöstä tekee haastavan Majasaaren mukaan se, että vakuutusyhtiön etua ajavat alansa rautaiset ammattilaiset, kun taas taloyhtiön etua ajavassa hallituksessa istuu useimmiten ihmisiä, joilla ei ole vastaavaa vankkaa kokemusta toimimisesta vakuutusyhtiön vastapuolena.

Jotta lopputulos on myös taloyhtiön edun mukainen, hallitukselta vaaditaan neuvotteluissa riittävää jämäkkyyttä ja tarkkaa asioihin perehtymistä.

Lopulta yli 10 miljoonan euron budjettiin paisunut Keskuskartanon korjaushanke vastaa laajuudeltaan uuden kerrostalon rakentamista. Hanke on ollut kokonaisuudessaan niin suuri ja työllistävä, että jos Majasaari voisi tehdä jotain nyt toisin, hän edellyttäisi ulkopuolisen asiantuntijan palkkaamista isännöitsijän tueksi projektinvalvontaan.

Vaikka isännöitsijä on taloyhtiön apuna, hallituksen ja erityisesti sen puheenjohtajan harteille lankeaa valtavasti vastuuta − ja palkattomana tehtävää työtä.
− Taloyhtiön on tärkeää osata valvoa omaa etuaan ja vaatia itselleen riittävästi. Vakuutusyhtiön linjana on, että perustellut palovauriot korjataan halvimmalla rakennus- ja viranomaismääräykset täyttävällä tavalla. Maksajaa kuunnellaan aina, mutta silti taloyhtiö on työn tilaaja, joka kantaa vastuun.

Keskuskartanon pitkä tyhjillään olo on aiheuttanut suuria tappioita vuokratulot menettäneille sijoittajille, kuten taloyhtiön puheenjohtaja Matti Majasaarelle. Yhtiövastikkeet ja muut kulut pyörivät normaalisti, vaikkei rakennus asuinkunnossa ollutkaan. Huoneistoja parannetaan edelleen runsaasti, sillä vakuutuskorvauksena tehtyjen remonttien jäljiltä kontrastit uuden ja vanhan välillä saattavat olla häiritsevän isoja.

Keskuskartanon pitkä tyhjillään olo on aiheuttanut suuria tappioita vuokratulot menettäneille sijoittajille, kuten taloyhtiön puheenjohtaja Matti Majasaarelle. Yhtiövastikkeet ja muut kulut pyörivät normaalisti, vaikkei rakennus asuinkunnossa ollutkaan. Huoneistoja parannetaan edelleen runsaasti, sillä vakuutuskorvauksena tehtyjen remonttien jäljiltä kontrastit uuden ja vanhan välillä saattavat olla häiritsevän isoja.

”Talon luonne on muuttunut”

Tulipalon syttymisen aikaan Keskuskartanossa oli meneillään paljon korjaushankkeita. Osa vanhoista ikkunoista oli juuri ehditty vaihtaa, viemärien sukitus oli meneillään ja piha laitettu kuntoon.

Aiemmin Porin rumimpana vuokratalonakin tunnettu rakennus oli alkanut kirkastaa mainettaan, kohentaa ulkoasuaan ja ottaa harppauksia kohti nykyaikaista kerrostaloa, joka houkuttelisi yhä enemmän myös omistusasujia.

Kaiken tulipalon aiheuttaman murheen keskellä Majasaari näkeekin myönteisenä asiana sen, että onnettomuus nopeutti monia vasta suunnitteluvaiheessa olleita korjaushankkeita, joita normaaliolosuhteissa olisi hajautettu pidemmälle ajanjaksolle. Myös viemäri- ja ikkunaremontti vietiin loppuun.

Rakennuksen tyhjillään olo haluttiin käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyödyksi. Niinpä vakuutusyhtiön korvaamien korjaustöiden lisäksi toteutettiin lukuisia perusparannuksia, kuten lämmöntalteenottojärjestelmän rakentaminen, esteettömät sisäänkäynnit ja ovien sähköiset lukot, jotka tekevät talosta entistä ympäristö- ja asukasystävällisemmän.

Hissien uusiminen saatiin neuvoteltua osin vakuutuskorvauksien piiriin, osan taloyhtiö kustansi itse.
− Talo on nyt ihan eri maailmasta. Vieläkin on korjaustarpeita, mutta monta hyppäystä eteenpäin tuli tehtyä, Majasaari luonnehtii.

Uudistuneen Keskuskartanon yleisilme kohenee lisää lähitulevaisuudessa, sillä myös etualalla olevan matalan liikerakennuksen julkisivuremontti tehdään tänä vuonna. Läheisestä sijainnistaan huolimatta se ei kuulu samaan taloyhtiöön.Uudistuneen Keskuskartanon yleisilme kohenee lisää lähitulevaisuudessa, sillä myös etualalla olevan matalan liikerakennuksen julkisivuremontti tehdään tänä vuonna. Läheisestä sijainnistaan huolimatta se ei kuulu samaan taloyhtiöön.

Kolmannes palasi takaisin

Ensiarvion mukaan Keskuskartano olisi saatu remontoitua kokonaan asumiskuntoiseksi puolessa vuodessa, mutta vuoden 2019 aikana rakennuksessa päästiin tekemään lopulta vain suunnittelu-, kuivaus- ja raivaustöitä.

Ensimmäiset asukkaat muuttivat remontoituun taloon kesäkuussa 2020, ja koko rakennuksen luovutus tapahtui syyskuussa, eli vuosi ja neljä kuukautta palon jälkeen.

Aikataulun venähtäminen vaikutti myös asukkaiden intoon muuttaa takaisin. Alussa yli puolet suunnitteli paluuta, mutta lopulta määrä laski noin kolmannekseen.
− Monen elämä ehti muotoutua muualle, eivätkä he siksi halunneet palata. Toisaalta jotkut halusivat ehdottomasti samaan vanhaan kotiin, vaikka talossa olisi ollut tarjolla vastaavia parempiakin asuntoja, Majasaari kuvailee.

Uudistuneen talon luonne on Majasaaren mukaan selvästi muuttunut, sillä se on saanut aiempaa enemmän nuoria asukkaita, ja ilmapiiri on hyvällä tavalla rauhoittunut. Elämä on hiljalleen palautunut Keskuskartanossa normaaliin − mutta ei kuitenkaan samanlaiseksi kuin ennen paloa.

KESKUSKARTANO

  • Porissa sijaitseva 11-kerroksinen kerrostalo, jossa on nykyään 170 asuntoa ja kuusi liikehuoneistoa. Taloyhtiön virallinen nimi on Asunto Oy Porin Rautatienpuistokatu 2.
  • Arkkitehti Charles Haganin suunnittelema rakennus oli valmistuessaan vuonna 1962 Pohjoismaiden suurin vuokratalo.
  • Talossa on kahdeksan erilaista asuntotyyppiä. Pienimmät huoneistot ovat 28 m²:n yksiöitä ja isoimmat yli 90 m²:n kokoisia neliöitä. Valtaosa asunnoista on sijoittajien omistuksessa.
  • Toukokuussa 2019 sattuneen tulipalon jälkeen rakennus on kokenut erittäin mittavat remontit, kuten ikkunoiden, katon, hissien ja käyttövesiputkinousujen uusimisen, julkisivun korjauksen, viemäriverkoston saneerauksen, lämmöntalteenoton käyttöönoton sekä uuden saunaosaston, talopesulan, huoneistovarastojen ja yläkerran palo-osastoinnin rakentamisen.
  • Kokonaisbudjetissa vakuutusyhtiön korvauksien osuus on noin 12 miljoonaa ja oman rahoituksen osuus noin 2 miljoonaa euroa.

Lue lisää: keskuskartano.com


Omataloyhtiö.fi
Julkaistu
4.3.2021