Kosteusjäljet sokkelissa johtivat taloyhtiön salaojaremonttiin

Vuonna -84 valmistuneeseen kiinteistöön oli jo aiemmin uusittu takapihan salaojat. Mutta kun sekä etu- että takapihan puolella havaittiin kahden asunnon kohdalla sokkelissa kosteusjälkiä, perustusten kuntoa haluttiin tutkia tarkemmin. Taloyhtiön hallituksen entinen jäsen Kaija Ahmed löysi Vesivekin yhteystiedot ja Hannu Heinonen Nurmijärven toimipisteestä saapui tekemään kuntoarviota toukokuussa 2020.

– Hannun kanssa kierreltiin ja katsottiin paikkoja ja mittauksissa todettiin, että sokkelissa on paikoin pintakosteutta. Siinä tilanteessa päätettiin kuitenkin rauhoittaa tilanne hetkeksi ja palata asiaan myöhemmin, kertoo hallituksen puheenjohtaja Kirsi Ketola.

Elokuussa mittaukset tehtiin uudelleen ja pintakosteutta oli edelleen havaittavissa. Hannun tekemässä salaojaputkiston videokuvauksessa todettiin takapihan salaojien toimivan, mutta etupihan puolella oli ongelmia. Putket olivat liian ylhäällä ja paikoitellen liian kaukana perustuksista.

Taloyhtiön pihakokouksessa päätettiin korjata tilannetta tekemällä sokkeleiden viereinen sepelitäyttö uudestaan, jotta perustukset saataisiin hengittämään ja kuivumaan. Vuosien myötä seinustoille oli kertynyt hiekkaa ja muuta hienojakoista maa-ainesta, ja sepelikerros oli paikoitellen olematon.

– Syyskuussa ryhdyimme kaivamaan auki seinustoja tutkiaksemme, kuinka paljon sepeliä kunkin asunnon kohdalla on. Tällöin kävi ilmi, että aiemmin tehdyssä salaojaremontissa patolevyt oli asennettu liian ylös. Ne eivät ulottuneet anturan alareunaan saakka, kertaa Kirsi tapahtumia.

Tämän uuden löydöksen jälkeen päätettiin avata rakenteita sisäpuolelta, jotta varmistuttaisiin, ettei kosteus ole edennyt muihin rakenteisiin. Näissä tutkimuksissa kaikki näytti onneksi olevan kunnossa.

– Vaikka akuuttia ongelmaa ei ollut, niin päätimme kuitenkin yhtiökokouksessa teettää etupihalle salaojaremontin. Salaojien toimimattomuus yhdessä virheellisten patolevyjen kanssa oli liian iso riski. Lisäksi tarkastuskaivot olivat puutteelliset. Ajattelimme, että on fiksuinta hoitaa tilanne kerralla kuntoon, kun asian eteen oli tehty jo niin paljon selvitystyötä, kertoo hallituksen jäsen Tomi Kyyrä.

Taloyhtiö kilpailutti kolme yritystä, Vesivekiin päädyttiin kokonaistarjouksen ja luvatun aikataulun perusteella. Lisäksi referenssit painoivat vaakakupissa; Kirsi kertoo heidän soittaneen muutamille Vesivekillä remontin teettäneille taloyhtiöille ja kaikki palautteet olivat positiivisia.

– Lisäksi Hannusta oli heti alusta alkaen hyvä fiilis. Hän ei kauppaamalla kaupannut mitään ja jäi positiivinen kuva siitä, miten asioita hoidettiin.

Päätös remonttiin ryhtymisestä tehtiin tammikuun yhtiökokouksessa, jossa Hannukin oli paikalla vastaamassa mahdollisiin kysymyksiin. Itse remontti alkoi maaliskuussa ja kahdessa viikossa pohjatyöt olivat ohi. Toukokuun alussa palattiin tekemään pintatyöt, joita rankat sateet hieman pitkittivät.

Taloyhtiö ei ottanut remonttiin ulkopuolista valvojaa, vaan asukkaat olivat itse aktiivisesti paikalla seuraten remontin edistymistä. Vesivekin asennustiimi perusti asukkaiden kanssa yhteisen WhatsApp-ryhmän, jossa kysymykset ja tieto liikkuivat aktiivisesti puolin ja toisin.

– Hannun poika Marko oli kaivurin ohjaimissa, ja hänellä oli kokonaisuus hyvin hallussa. Joka ilta tuli videota ja tilannekatsausta, mitä on päivän mittaan tehty ja miten urakka etenee. Vuorovaikutus oli kyllä kiitettävää, ei ollut niin tyhmää kysymystä mitä ei olisi voinut kysyä ja mihin ei olisi saanut vastausta, Kirsi naurahtaa.

Hannu Heinonen korostaakin tiedonkulun merkitystä taloyhtiön urakoissa. Kissankellontien väkeä hän kiittelee aktiivisuudesta sekä huolellisesta asioihin perehtymisestä.

– Salaojien tarkistaminen unohtuu helposti monessa taloyhtiössä, ne kun eivät ole siinä näkösällä muistuttamassa olemassaolostaan. Kissankellontiellä oltiin valppaina ja huomattiin sokkelin oireet, siten mitään suurempaa vaurioita ei päässyt tapahtumaan. Ja oli hienoa, että koko taloyhtiön väki oli aktiivinen urakan edetessä. Sanonkin aina, että nämä ovat meidän yhteisiä projekteja ja on kaikkien etu että kommunikointi on avointa ja tieto kulkee, korostaa Hannu.