• Etusivu
  • Osakas

Työryhmä: Jätteiden lajittelua ja erilliskeräystä lisättävä merkittävästi

Rakentajan toimitus
Julkaistu 17.09.2019Päivitetty 08.09.2023
20199_59989.jpg

Biojätteiden ja pakkausjätteiden erilliskeräystä suunnitellaan laajentuvan radikaalisti.

Jätelain uudistusta pohtinut työryhmä ehdottaa biojätteen ja pakkausjätteiden (muovi-, kartonki-, metalli- ja lasipakkaukset) erilliskeräyksen laajentamista kaikissa taajamissa viiden huoneiston ja sitä suurempiin kiinteistöihin. Yli 10 000 asukkaan taajamissa biojätteen erilliskeräys halutaan laajentaa kaikkiin kiinteistöihin. Erilliskeräys tulisi järjestää vastaavasti myös liike- ja yrityskiinteistöissä.

Asumisessa ja palveluissa syntyvän jätteen (yhdyskuntajätteen) kierrätystavoitteet nousevat tulevina vuosina merkittävästi. Vuonna 2025 yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulee olla 55 prosenttia eli 14 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2017. Tämän jälkeen tavoitteet nousevat viiden vuoden välein, ja vuonna 2035 kierrätysasteen tulee olla 65 %. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä muutoksia jätehuollon nykykäytäntöihin: on lisättävä lajitteluaktiivisuutta, laajennettava erilliskeräystä ja investoitava kierrätyslaitoksiin.

Selkeä kuljetusjärjestelmä tarpeen erilliskeräysvaatimusten tiukentuessa

Euroopan komissio on suositellut* Suomelle nykyisten jätehuollon järjestämisvastuiden selkeyttämistä yhdyskuntajätteiden kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmä ehdottaakin kunnan vastuulle kuuluvan jätteenkuljetuksen selkeyttämistä siten, että kunta järjestäisi kiinteän jätteen** kuljetuksen keskitetysti. Nykyinen jätekuljetuksen kaksoisjärjestelmä on antanut kunnalle mahdollisuuden tietyin edellytyksin päättää, että jokainen kiinteistön haltija tilaa itse jätteen kuljetuksen.

Kuljetusten kaksoisjärjestelmästä luovuttaisiin myös saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksissa. Kiinteistön haltija järjestäisi saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksen, ja kunta huolehtisi jätteen vastaanotosta ja käsittelystä sekä toiminnan seurannasta ja valvonnasta. Poikkeustapauksissa ympäristö- ja terveyssyistä kunnan tulisi kuitenkin järjestää saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetus.

Kuljetusjärjestelmän selkeyttäminen antaisi kunnille selvästi paremmat mahdollisuudet järjestää laajentuva erilliskeräys kustannustehokkaasti ja vähentää kuljetusten ympäristöhaittoja. Kunnalla olisi mahdollisuus ottaa kattavasti käyttöön lajitteluun kannustavia jätemaksuja ja hyödyntää ympäristöä säästäviä jätteenkeräyskeinoja, kuten monilokero-, yhteis- tai korttelikeräyksiä. Kuljetusjärjestelmää koskevassa ehdotuksessaan työryhmä ei ollut yksimielinen.

20199_59990.jpg

Työryhmän mietinnössä on ehdotukset myös muiksi keskeisiksi jätelainsäädännön muutoksiksi. Työryhmässä käsiteltiin muun muassa jätteeksi luokittelun päättymiseen, tuottajavastuuseen, jätteen synnyn ehkäisyyn, uudelleenkäyttöön sekä jätehuollon seurantaan ja raportointiin liittyviä lainsäädäntömuutoksia.
Uudistuksen taustalla on EU:n jätedirektiivin, pakkausjätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, romuajoneuvo-, paristo- sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivien muutokset. Ympäristöministeriö valmistelee työryhmän ehdotuksen pohjalta luonnoksen hallituksen esitykseksi tarvittavista lakimuutoksista sekä ehdotukset asetustason muutoksista. EU:n jätesäädöspaketin edellyttämät lainsäädäntömuutokset on annettava 5.7.2020 mennessä.
Työryhmän ehdotukseen on jätetty kuusi eriävää mielipidettä ja kuusi täydentävää lausumaa. Keskeisimmät erimielisyyden aiheet liittyivät kuljetusjärjestelmän muutokseen sekä pakkausjätteen erilliskeräysvastuisiin.

Lisätietoja:
Ympäristöneuvos Riitta Levinen, p. 0295 250 162, etunimi.sukunimi@ym.fi
Erityisasiantuntija Jussi Kauppila, p. 0295 250 085, etunimi.sukunimi@ym.fi
Työryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio, p. 0295 250 218, etunimi.sukunimi@ym.fi

* Euroopan komission varhaisvaroitusraportin suositukset SWD(2018)417 ja Suomen ympäristölainsäädännön arviointi SWD(2019)136). Tiedote 26.9.2018: Komissio antoi Suomelle suosituksia jätteenkierrätyksen lisäämisestä
** Esimerkiksi biojäte, muovi-, kartonki-, metalli- ja lasijäte sekä sekalainen yhdyskuntajäte

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 16.09.2019

Osakas
jätehuolto
Kiinnostuitko? Tilaa OMAtaloyhtiö-uutiskirje
Putkiremontti? Energiansäästö? Sähköautojen lataus? Talkoot? Mistä teidän taloyhtiössänne tällä viikolla puhutaan? Omataloyhtiö.fi-uutiskirje sisältää ajankohtaisia, sekä kyseisen viikon teemaan liittyviä artikkeleita. Tutustu muiden taloyhtiöiden projekteihin ja kokemuksiin, vertaile hankkeiden toteutuksia ja lopputuloksia ja laita talteen arvokkaat asiantuntijaohjeet. Olitpa aloitteleva hallituksen jäsen tai monessa marinoitunut isännöitsijä, voit olla varma, että Omataloyhtiö.fi:n uutiskirjeestä opit jotain uutta joka viikko.

Aiheeseen liittyvää

20227_79033.jpg
Varo valvomattomia SER-talkookeräyksiä
Kuluttajan voi olla vaikea tunnistaa, toimiiko esimerkiksi taloyhtiössä yleistyneiden sähkö- ja elektroniikkalaitteiden avolavakeräysten järjestäjä laillisesti. Lähimmän virallisen, maksuttoman vastaanottopisteen voi etsiä verkkopalvelussa kierrätys.info.
20216_71356.jpg
Miten jätteiden litistäminen säästää taloyhtiölle selvää rahaa?
Taas ovat talon roska-astiat sekaisin! Miten ihmeessä naapuri ei taaskaan ole osannut pistää muoveja oikeaan astiaan! Pahvinkeräysastiakin pursuaa yli laitojen. Ei ihme, sehän on täynnä ilmaa.Ei ole yhdentekevää, miten taloyhtiön roskikset täytetään. Oikea jäte oikeassa roskiksessa ja esimerkiksi pahvien litistäminen niin, ettei astia pursua yli äyräiden, säästää rahaa taloyhtiöltä ja näkyy myös osakkaiden kukkarossa. Jäteyhtiöt nimittäin perivät lisämaksua, jos astiat pursuavat yli.
202111_73400.jpg
Saako taloyhtiön roskalavaa tonkia aarteiden toivossa?
Roskalavaryhmässä käy kuhina. Nyt on hyvää tavaraa tarjolla, kannattaa käydä tarkistamassa.Toisen roska on toisen aarre, niinhän se menee, mutta saako roskalavalta ottaa mitä haluaa kuka tahansa? Entä voiko taloyhtiö joutua vastuuseen, jos dyykkari teloo itsensä lavalle kömpiessä tai saa kauniin nojatuolin mukana kutsumattomia vieraita? Lakimies Markus Talvio Jurinetistä tietää vastaukset.
202212_80495.jpg
Miksi viemäriin ei saa laittaa mitä vain?
Viemäriverkoston toimivuus on tärkeää jokaisen kodin asumismukavuuden kannalta. Viemäriin ei kuitenkaan saa laittaa mitä vaan, tai ongelmia voi ilmaantua. Esimerkiksi viemäriin laskettu kinkkurasva voi jähmettyessään viemärin seinämiin muodostaa putkitukoksen, joka pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vesivahingon.Jos viemäriin laittaa mitään sinne kuulumattomia aineita tai esineitä, voi se olla haitaksi sekä viemärille ja ympäristölle. Tässä artikkelissa käydään läpi mitä viemäriin voidaan laittaa ja miksi tiettyjä asioita, kuten kinkkurasvaa, ei voi ja kannata laittaa viemäriin.
20211_68191.jpg
Metallin kierrätys - tuubista toimeen!
Metallin kierrätyksen voisi ajatella olevan hyvin suoraviivaista hommaa. Mutta kuten kaikessa kierrätyksessä, on metallissakin omat sudenkuoppansa ja niksinsä. Metallin kierrätykseen taloyhtiöissä vaikuttaa 1.7.2021 voimaan tullut jätelaki. Tähän mennessä alle 20 asunnon taloyhtiöissä, joista syntyi alle 50 kg metallijätettä viikossa, metallin kierrättäminen on ollut vapaaehtoista. Nyt pienmetallin keräysastiat tulevat myös jo viiden asunnon taloyhtiöihin.
20222_76838.jpg
Rakennustyömailta päätyy jätelavoille miljoonia euroja vuosittain
Jätelavoille kulkeutuu Suomessa vuosittain miljoonien eurojen arvosta täysin käyttämätöntä rakennustarviketta ja -materiaalia. Tavaran saaminen kiertoon säästää ympäristöä ja alentaa rakennuskustannuksia. Tähän on viimein herätty myös Suomessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton