Ilmastonmuutos aiheuttaa haasteita taloyhtiöillekin

Välillä hallituksen puheenjohtajalle tulee isoja tehtäviä eteen. Näin kävi myös Helsingin Eirassa sijaitsevassa taloyhtiössä, kun vuonna 1911 rakennetun arvokiinteistön koko ulkovaippa päätettiin remontoida perusteellisesti. Kiinteistö on rakennettu rinteeseen kallion päälle lähelle merenrantaa, jossa mereltä puhaltava tuuli ja sade asettavat julkisivut suuren säärasituksen alle.

Vuonna 1911 rakennettu arvokiinteistön julkisivut on joutunut suuren säärasituksen alle mereltä puhaltavan tuulen ja sateen vuoksi.Vuonna 1911 rakennettu arvokiinteistön julkisivut on joutunut suuren säärasituksen alle mereltä puhaltavan tuulen ja sateen vuoksi.

Hallituksen puheenjohtaja Anna-Stiina Henttinen on asunut talossa 10 vuotta ja nähnyt sinä aikana vanhan talon monenlaisia asioita. Talo on mielenkiintoinen kokonaisuus ja hieno pala historiaa ja hän toivookin, että talo jäisi arvokkaana ja kestävänä tulevien sukupolvien ihailtavaksi.

Nelikerroksisen talon ulkoseinät ovat poltetusta tiilestä muurattuja massiivitiiliseiniä. Rakennuksen julkisivu on perinteinen kalkkisementtilaastilla tehty monikerrosrappaus. Rakennuksen sokkelit ovat graniittikivipintaisia, jotka on saumattu sementtilaastilla.

Ylläpitokorjauksia on pyritty tekemään talon elinkaaren aikana jatkuvan huollon periaatteella sekä talon täydellinen peruskorjaus tehtiin 1990-luvulla. Talon julkisivuun on kohdistunut valtava säärasite viimeisten vuosien aikana. Ilmastonmuutos on tuonut omat haasteensa, koska sää on muuttunut lauhaksi, sateiseksi ja myrskyisäksi. Kunnon pakkasia, jotka kuivattaisivat rakenteita, ei enää aina ole ollut.

Ulkovaipan saneerauksen suunnitteluun käytettiin paljon aikaa, koska oli alusta asti selvää, että projekti tulee olemaan laaja ja vaativa. Talon osakkaat päätyivät siihen, että koko rakennuksen ulkovaippa kunnostetaan kerralla, jolloin rankka ja merkittävästi asumisviihtyvyyttä häiritsevä saneeraus saadaan tehtyä yhdellä kertaa ja lopputulos on varmasti hyvä. Projektiin haluttiin valita ammattitaitoiset tekijät, jotka pystyvät työskentelemään erityistä osaamista vaativissa kohteissa. Lopputuloksen tuli olla parempi kuin hyvä ja valintojen pitkäkestoisia.

Taloyhtiön hallitus käytti paljon aikaa ja energiaa oikeiden tekijöiden etsimiseen, koska koko työn onnistumisen kannalta on ratkaisevaa ja merkityksellistä ketkä itse rakennuksen “seinällä” työskentelevät ja kuinka heitä ja kokonaisuutta johdetaan. Kulttuurihistorialliset arvot oli otettava huomioon ja säilytettävä. Lopulta löydettiin urakoitsijaksi Etelä Suomen Julkisivupalvelu ja sen kokeneet artesaanit ja laadukkaat ja pitkäaikaiset aliurakoitsijat, jotka osasivat asiansa.

SafeDrying täydensi talon laadukasta toteutusta

Vanhat talot saneerauskohteena ovat yllätyksellisiä. Esimerkiksi seinien sekä rakenteiden kuntoa ja rakennustapaa päästään perusteellisesti ja syvällisesti tarkastelemaan vasta sen jälkeen, kun monikerrosrappaus on kokonaisuudessaan pudotettu alas. Mäen päällä ja meren lähellä sijaitseva tuulinen paikka asetti seinät äärimmäiseen säärasitukseen. 2000-luvulla korjatussa rappauksen osassa huomattiin jo huomattavat vauriot, vaikka seinän sään ja kosteuskestävyydestä oli kannettu huolta taloyhtiön toimesta.

Normaaliolosuhteissa massiivitiiliseinä pääsee kuivumaan talven pakkasjaksojen aikana. Esimerkiksi talvi 2019–2020 oli kuitenkin rakennuksille Helsingissä hyvin poikkeuksellinen, kun kuivattavat pakkasjaksot puuttuivat käytännössä kokonaan. Rakennusalan ammattiseminaareissa on viime vuosikymmenellä ennakoitu, että vastaavia talvia olisi ollut luvassa vasta 2050-luvulla.

Varsinkaan vanhempia rakennuksia ei ole suunniteltu ilmastonmuutoksen aiheuttamia poikkeusolosuhteita silmällä pitäen, kun talven kuivattaviin pakkasjaksoihin on voinut luottaa. Näissä olosuhteissa, kun ulkoilman kosteussisältö on talvellakin jatkuvasti sisäilman kosteussisältöä suurempi, ei rakenne pääsekään enää kuivumaan sisältä ulospäin, vaan kosteutta siirtyykin ulkoa sisälle päin. Tällöin saatetaan puhua jopa useiden vuosien kuivumisajoista, mikäli massiivitiilisenä pääsee kastumaan ja rakenteita kuivattavia pakkastalvia ei enää ole. Näin taloyhtiötkin joutuvat ratkaisemaan saneerausprojekteissaan aiemmin tuntemattomia rakenteiden kuivumiseen liittyviä haasteita. Tällöin esimerkiksi massiivitiiliseinien kosteusteknisen toiminnan varmistaminen on syytä ottaa huomioon, ettei ulkoa tuleva kosteusrasitus pääse aiheuttamaan ongelmia.

Ulkoseinästä haluttiin tehdä nyt tehtävässä korjauksessa entistä säänkestävämpi ja vastustuskykyisempi erilaisia ulkoisia rasitteita vastaan. Lisäksi haluttiin paremmin ymmärtää kokonaisuuden kosteusteknistä toimintaa mitattavissa olevaan tietoon perustuen. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle tuli yllätyksenä, että markkinoilla ei ollutkaan suoraan tarjolla tähän tarkoitukseen sopivaa olemassaolevien ratkaisujen valikoimaa. Myöskään ammattitaitoiselle insinööritoimistolle SafeDrying-järjestelmä ei ollut entuudestaan tuttu.
 

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Stiina HenttinenTaloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Stiina Henttinen

– Halusin löytää kestävän korjausvaihtoehdon, joka täydentäisi talon laadukasta toteutusta. En ole rakennusalan ammattilainen, mutta etsin ratkaisuvaihtoehtoja perehtymällä alan kirjallisuuteen ja etsin internetistä erilaista tietoa ajatellen, että on pakko olla olemassa tapa toteuttaa älyrakennustyyppinen ratkaisu, joka vastaa nykyajan ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin vanhassa arvotalossa, Henttinen kertoo.

Lopulta Henttinen löysi SafeDrying-järjestelmän, johon tutustuttuaan ymmärsi, että sen toiminta perustuu luonnonlakeihin. Rakenteeseen upotettavissa kuivatuskanavissa kiertää kuiva lämmin ilma, jolloin rakenteissa oleva vesihöyry siirtyy kanavia pitkin hallitusti pois ja rakenteet kuivuvat. Henttisen juteltua järjestelmän kehittäjän Esa Tommolan ja myyntijohtaja Joni Kotipellon kanssa hän ymmärsi, ettei tässä ole kyse pelkästään lyhytaikaisesta kaupallisesta ratkaisusta, vaan myös seuraavat sukupolvet kestävästä järjestelmästä. Järjestelmä sopii varsinkin vanhoihin rakennuksiin ja päivittää niiden kosteusteknisen toiminnan tälle vuosituhannelle.

Ympäristöministeriön viime vuonna julkaisemassa Rakennusten kosteustekninen toimivuus -ohjeessa edellytetään, että rakennusratkaisujen valinnassa on tavoiteltava vikasietoisia ratkaisuja, jotka sallivat käytön aikana rakenteen ajoittaisen vähäisen kastumisen. Rakenteiden vikasietoisuudella tarkoitetaan siis ratkaisuja, joiden suunnittelussa, rakentamisessa, huollossa ja käytössä ilmenevät vähäisimmät virheet ja puutteet eivät vielä johda rakenteiden haitalliseen vaurioitumiseen. Muuttuvassa ilmastossa rakenteiden vikasietoisuutta varmistetaan riittävän yksityiskohtaisella suunnittelulla. Ratkaisujen on oltava sellaisia, että ne ovat toteutettavissa rakennuspaikan sääolosuhteissa.

Ohjeessa muistutetaan, että rakennuksen liian suuri kosteuspitoisuus tai kosteuden kertyminen rakennuksen osiin tai sisäpinnoille ei saa vaurioittaa rakennusta eikä aiheuttaa rakennuksessa oleville terveyshaittaa. Suunnitteluratkaisua valittaessa otetaan huomioon rakennukseen kohdistuvan sisäisen ja ulkoisen kosteusrasituksen kesto sekä rakenteen mahdollisuus kuivua. Rakenteeseen ei saa kertyä kosteutta toistuvasti, liiallisesti eikä pitkällä aikajänteellä jatkuvasti kasvaen. Rakenteen kosteudensietokyky sekä mahdollisuus kuivua riittävän nopeasti kastumisen jälkeen on haitan estämisen kannalta oleellinen tekijä.

Ympäristöministeriö painottaa, että rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava rakenteissa olevan kosteuden ja rakennuskosteuden riittävästä kuivumisesta ennen kuin rakenteet voidaan peittää kuivumista hidastavalla ainekerroksella, kuten pinnoitteella tai toisella rakenteella. Peitettävien rakenteiden on oltava niin kuivia, että vältetään haittaa aiheuttavien mikrobi- ja muiden vaurioiden syntyminen rakennusaikana ja rakennuksen käyttövaiheessa. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on huolehdittava kosteusmittauksin rakenteiden asianmukaisesta kosteuspitoisuudesta seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä varten.

SafeDrying täyttää tämän Ympäristöministeriön vaatimuksen erinomaisesti. Mikäli jokin poikkeusolosuhde kastelisi rakenteet, voidaan ne kuivattaa kiinteästi rakenteisiin asennettavalla järjestelmällä ilman massiivisia remontteja vaikka rakenteet olisi ehditty jo pinnoittaa.

Kolmannen kerroksen kohdalle seinään asennettavat kuivatuskanavat olivat myös SafeDryingille uutta. Aikaisemmin SafeDrying-järjestelmää on käytetty perustuksiin liitoksissa olevissa rakenteissa sekä maanpaineseinillä.

Lue lisää muista SafeDrying-järjestelmällä korjatuista taloyhtiökohteista >>

Onnistuneen asennuksen ja käyttöönoton jälkeen järjestelmä on osoittanut toimivuutensa. Järjestelmästä saatavan dataperusteisen kosteusraportoinnin myötä taloyhtiöllä on ajantasainen tieto sekä seuranta nyt ja tulevaisuudessa. Rakennuksen elämänkaareen liittyvissä poikkeustilanteissa, esimerkiksi myrskyvahinko, voidaan SafeDrying-järjestelmää hyödyntää koko kapasiteetillaan siten, että rakenteiden kuivuus varmistetaan heti. Järjestelmän etäluettavien mitta-antureiden tarjoama reaaliaikainen tieto auttaa talon ylläpidossa. Näin yllätyksiä ei enää pääse syntymään, vaan poikkeamista saadaan heti hälytykset niiden ilmetessä. Tulevaisuudessa data on tärkeää, koska datalla ja tiedolla johtaminen mahdollistavat rakennusten elinkaaren hoidon ennakoivasti ja ennaltaehkäisevästi. Voisiko rakennusperintöä paremmin vaalia?

– Olisin valmis suosittelemaan SafeDrying-järjestelmää muihinkin taloyhtiöihin, joihin vastaavanlaiset poikkeusolosuhteet vaikuttavat, toteaa Henttinen.


Nyt talo voi kohdata tulevaisuuden tuiskun ja tuulet ylpeänä nykyajan tekniikalla varustettuna.

Kiinnostuitko? Jätä yhteydenottopyyntö


Omataloyhtiö.fi
Julkaistu
29.3.2021