Laiteuusintapalvelulla lämmönjakolaitteet helposti uusiksi

Fortum tarjoaa kaukolämpöä Espoossa, Kauniaisissa ja Kirkkonummella.Kun taloyhtiössä lämmittää kaukolämpö, asukkaat voivat ottaa rennosti eikä talossa tarvitse miettiä lämmön eikä lämpimän veden riittävyyttä, vaan sitä riittää kaikissa tilanteissa. Asukkaat arvostavat varmasti myös kaukolämmön huolettomuutta, toimintavarmuutta ja edullisuutta.Jätä yhteydenottopyyntö tästä!

Kaukolämpökiinteistössä lämmitys on huoletonta, toimintavarmaa ja edullista. Talossa ei tarvitse miettiä lämmön eikä lämpimän veden riittävyyttä, vaan sitä riittää kaikissa tilanteissa.

Kaukolämpökiinteistössä lämmitys on huoletonta, toimintavarmaa ja edullista. Lämmönjakolaitteet kaipaavat uusimista vain parinkymmenen vuoden välein.

Yhtiöjärjestyksessä lukee, että yhtiössä on varsinainen tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajat ovat irtisanoutuneet tehtävästään. Meillä on yhden paritalon muodostama asunto-osakeyhtiö. Kummallakin puolikkaalla on kaksi omistajaa.Nythän ei tarvitse enää välttämättä olla tilintarkastajaa (edellyttänee muutosta yhtiöjärjestykseen)? Pitääkö tällaisessa yhtiössä olla toiminnantarkastaja erikseen vai riittääkö, että yhtiökokous hyväksyy tilinpäätöksen? Yhtiökokouksen pöytäkirjanhan voivat allekirjoittaa kaikki osakkeenomistajat.

Kiinteistön turvajärjestelmistä on hyötyä vain silloin, kun ne ovat käytössä jo ennen vahingon sattumista. Niillä voidaan valvoa kulkua kiinteistössä, suojata omaisuutta, estää henkilövahinkoja sekä ehkäistä tulipaloja ja vesivahinkoja, kohentaa sähköturvallisuutta ja parantaa tietosuojaa. Lisäksi monet vakuutusyhtiöt myöntävät alennuksia hyvin suojatun kiinteistön vakuutusmaksuista.

Asumme paritalossa. Olemme muuttaneet yhtiöjärjestyksemme niin, että jokainen asukas kunnostaa ja huolehtii omaan asuntoonsa kohdistuneet korjaus- ja muutostyöt. Olemme asuneet yhtiössä 24 vuotta. Asuntomme pohjakerroksessa, takkahuoneen, saunan ja kph:n lisäksi on kylmävarasto, johon käynti talon ulkopuolelta. Osakasnaapurilla (seinänaapurilla) on samanlainen. Osakasnaapurin kylmävarastotilaa on ennen meidän muuttoa (yli 24v sitten) kaivettu syvemmäksi ja valettu paksu betonilattia ja sen päälle on muurattu tiiliseinä erottamaan heidän ja meidän kellarit toisistaan.Ostaessamme asunnon saimme piirroksen pohjakerroksesta, jossa näkyy myös naapuriosakkaan pohjakerrostilat kylmävarastoineen. Kellarimme lattiasta oli ostohetkellä valettu n. 10m2. Naapurikellarin kaivamisen jäljiltä oli iso kasa kaivuujätettä jäänyt kellarimme puolelle. Poistimme sen ja tasoitimme lattian, lisäksi valoimme lattiapinnaksi ohuen sementtilattian n. 4m2. Kylmäkellari on asuntomme alla, mutta sitä ei lasketa asuin-neliöihin. Nyt yhtiöömme kuuluvan toisen paritalon osakas (hallituksen jäsen) on esittänyt meille vaatimuksen, että meidän pitää hakea 24 vuoden asumisen jälkeen 4m2 lattiavalulle toimenpidelupa.1. Voiko naapuritalon osakas puuttua asuntomme asioihin? 2. Pitääkö 24 vuoden asumisen jälkeen vielä hakea toimenpidelupaa 4m2 valulle. 3. Voimmeko vaatia osakasnaapuriltamme (seinänaapuri) nähtäväksi lupaa heidän lattiavalusta ja muuratusta tiiliseinästä. 4. Jos lupia ei ole, voiko jatkaa rauhassa asumista, koska lattiastahan ei ole ollut kenelläkään haittaa?